Vuonna 2020 vietettiin kielenhuollon juhlavuotta, sillä
Kielitoimiston perustamisesta tuli kuluneeksi 75 vuotta. Merkkivuotta
juhlistettiin muun muassa kolumnisarjalla, jonka Yle julkaisi sivuillaan. Tässä kolumnisarjassa Kotimaisten kielten keskuksen
kielenhuollon, nimistönhuollon ja sanaston asiantuntijat kertovat kieltä
koskevista näkemyksistään, kokemuksistaan ja oivalluksistaan.
Kielenhuollon juhlavuoden Yle-kolumnit
Kielitoimiston sanakirja kuvaa nykykieltä.
Korusähkelomake, opiskelija-avioliitto, veppiselain, batonki, naispiispa, kieppo – nämä ovat esimerkkejä sanoista, jotka vuosien saatossa ovat saaneet lähtöpassit Kielitoimiston sanakirjasta. Miksi joku sana jää pois sanakirjasta, mutta joku toinen saa jäädä?
Kielitoimiston sanakirjassa on peräti 103 000 hakusanaa, ja valikoima uudistuu pienin väliajoin. Lisäämme kussakin päivityksessä sanakirjaan satoja uusia hakusanoja sekä putsaamme ja paikkaamme vielä isomman määrän vanhoja sana-artikkeleita. Lisäksi meillä on ikään kuin pikkuinen poistoluukku, josta kippaamme muutaman pölyisen, käytöstä jääneen sanan kerrallaan autuaammille sanakirjamaille.
Suurinta osaa vanhentuneistakaan sanoista ei kuitenkaan jätetä pois, sillä niitä tarvitaan menneistä ajoista puhuttaessa (vaikkapa sanaa oppikoulu) tai vähän vanhempia tekstejä selittämässä (kuten sanaa viita, joka esiintyy Aleksis Kiven paljon siteeratussa runossa).
Sanakirjasta pois vedetyt sanat herättävät monissa kiinnostusta, ja tarkastelenkin nyt sanakirjan hakusanavalintoja tästä näkökulmasta. Lähtöpassit ovat saaneet muun muassa sanat korusähkelomake, opiskelija-avioliitto, veppiselain, batonki, naispiispa, kieppo. Näistä viimeinen, kieppo, oli ehdotus englannin sanan roll-on suomennokseksi. Kieppo, palaute ja eräitä muita sanoja nousi suomen kielen lautakunnan suosituslistalle vuonna 1971 järjestetystä sanakilpailusta. Jostain syystä kieppo ei päässyt deodorantin käyttäjien suosioon, ja se poistettiin sanakirjasta vuonna 2006.
Monia muita samanaikaisia sanaehdotuksia käytämme sitä vastoin nykyään sen kummemmin ihmettelemättä, esimerkiksi palaute-sanaa feedbackin sijasta.
Naispiispa ja muita nais-alkuisia nimityksiä on jätetty pois sen takia, ettei nais-tekijyyttä enää ole muodikasta korostaa, eikä naispiispakaan enää niin suuri ihme ole. Sanassa naispiispa ei silti ole mitään vikaa, jos täytyy saada sanotuksi asia ’naispuolinen piispa’. Sana opiskelija-avioliitto ei ole enää hakusanana, koska opiskelijoiden välinen avioliitto ei tunnu nykymaailmassa merkitykselliseltä käsitteeltä.
Jotkin muutokset sanastossa kertovat enemmän maailman kuin kielen muuttumisesta – eihän enää lähetellä korusähkeitä, joten ei tarvita korusähkelomakkeitakaan. Läänien lakkauttaminen vuoden 2010 alusta jätti monta lääni-alkuista sanaa virattomiksi, mutta ei kuitenkaan kaikkia: muun muassa läänintaiteilijaksi voi tulla edelleen valituksi.
Joskus maailma ei muutu, mutta nimet ja kirjoitusasut muuttuvat. Antilooppirotta on vanha nimitys eräälle gerbiililajille, jolle ei ole vielä vakiintunut uutta nimeä.
Patonki kirjoitettiin ennen myös muodossa batonki, mutta veppi ei onnistunut syrjäyttämään webiä tai webbiä, ja nämäkin korvautuvat usein sanoilla verkko tai netti.
Olemme saaneet sellaistakin palautetta, että eikö vanhojen hakusanojen jättäminen pois sanakirjasta ole periaatteellisesti väärin. Ei ole, jos sanakirjan tarkoitus on kuvata nykykieltä, ja tämä tarkoitushan Kielitoimiston sanakirjalla on. Sanakirjaa uudistetaan kauttaaltaan muutenkin: lisätään sanoille uusia merkityksiä, vanhentuneita esimerkkejä korvataan ajankohtaisemmilla, sanojen käyttöaloihin tulee muutoksia. Edellinen versio pyyhkiytyy alta pois.
Hakusanat eivät ole sen pyhempiä. Sanakirjasta tarpeettomana poistettu sana ei kuitenkaan siinä samassa häviä koko kielestä, vaikka muutaman vuoden takainen uutisotsikko lietsoikin paniikkia: ”30 sanaa poistetaan suomen kielestä – ehditkö koskaan käyttää niitä?”
Suurin osa uusista hakusanoista ei ole – vastoin yleistä käsitystä – varsinaisia uudissanoja. Seuraaviinkin päivityksiin on tulossa monia pitkään käytössä olleita sanoja eri aihepiireistä, esimerkiksi sanat aurinkomyrsky, ensireaktio, irtokaluste ja kyynelkanava.
Uudissanojakin on toimituksessa työn alla, esimerkiksi sana alustatalous. Käsitteenä alustatalous on herättänyt kuumaakin keskustelua mutta myös epätietoisuutta siitä, mitä kaikkea sen piiriin kuuluu. Tällaisen uuden sanan selittäminen ei olekaan läpihuutojuttu.
Sanakirjan toimitus yrittää valita uudet hakusanat niin ettei tule turhaan mukaan sellaisia, jotka häviävät pian käytöstä. Mutta kukas sen turhuuden viime kädessä tietää? Kyllähän vuvuzela-sanaakin (lisätty sanakirjaan vuonna 2012) joku vielä varmasti tarvitsee muistellessaan Etelä-Afrikassa vuonna 2010 järjestettyjä jalkapallon MM-kisoja!
TARJA RIITTA HEINONEN
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja
Kolumni julkaistiin alun perin Ylen Oppiminen-sivuilla 20. toukokuuta 2020 osana Kielen juhlaa 75 -juhlavuoden ohjelmaa.
