Tervetuliaissanat – välkomstord
MIKAEL REUTER
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 30-vuotisjuhla 3.3.2006
Arvoisa opetusministeri! Hyvät kutsuvieraat ja työtoverit! Ärade gäster och kära kolleger! Buorit olbmot! Pyereh nisoneh já hiäráh! Kamle maale!
Sydämellisesti tervetuloa tähän Kotuksen 30-vuotisjuhlaan! Hjärtligt välkomna! Buresboahtin! Saste aven!
Minulla on tässä kädessäni vanha kutsukortti, jossa lukee: ”Opetusministeri Paavo Väyrysellä on kunnia kutsua teidät kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisen johdosta järjestettävälle vastaanotolle valtioneuvoston juhlahuoneistoon, Eteläesplanadi 6, perjantaina, helmikuun 27 pnä 1976 klo 14.30.”
Tämä kutsukortti siis lähetettiin runsaat kolmekymmentä vuotta sitten vastaperustetun tutkimuskeskuksen kuudellekymmenellekuudelle työntekijälle. Aika moni tässä salissa varmaan vielä muistaa, kuinka silloin kokoonnuttiin juhlavasti Smolnaan.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1976 toimintansa alkavan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kaikilla työntekijöillä oli tilaisuus tutustua toisiinsa. Tänään meistä alkuperäisistä työntekijöistä vielä 15 on Kotuksen palkkalistoilla. Yksi on kuitenkin välillä ollut aika pitkään muualla harjoittelemassa, nimittäin silloinen nuori tutkija Pirkko Nuolijärvi, joka palasi tutkimuskeskukseen hiukan toisenlaisiin tehtäviin ja toisenlaiseen rooliin vajaat kahdeksan vuotta sitten.
Me, jotka silloin aloitimme työntekomme tutkimuskeskuksessa, edustimme monia pitkäaikaisia ja joitakin uudempia hankkeita. Mukana oli muun muassa useita vielä tänäänkin jatkuvia tai äsken valmistuneita laajoja sanakirjahankkeita, nimistöhankkeita Suomen nimiarkiston säätiöstä ja Svenska litteratursällskapetista sekä Nykysuomen laitos ja Suomen kielen nauhoitearkisto.
En av de få helt nya tjänsterna var tjänsten som svensk språkvårdare. Det är med både glädje och stolthet som jag nu kan konstatera att den av de dåvarande verksamheterna som kanske proportionellt sett har expanderat mest är den svenska språkvården, som i dag representeras av sex forskare, av vilka två med extern finansiering. Den svenska byrån hade då 6 medarbetare; i dag arbetar 15 personer på svenska avdelningen.
Opetusministeri Väyrysen vastaanotto Smolnassa oli meille tärkeä, koska se antoi meille mahdollisuuden ensimmäistä kertaa luoda tutkimuskeskuksen yhteishenkeä. Tämä ei muuten ensimmäisinä vuosina ollut niinkään helppoa, kun osa meistä oli yliopistolla, osa Liisankadulla ja osa Fabianinkadun toisessa päässä. Onneksi jo silloin oli aina välillä yhteisiä juhlia jotka yhdistivät meitä. Vasta kaksitoista vuotta perustamisen jälkeen, kesällä 1988, pääsimme muuttamaan yhteisiin tiloihin Sörnäisten rantatielle.
Siellä olemme sitten olleet kohta 18 vuotta. Olemme käyneet läpi erilaisia organisaatiomuutoksia, olemme saaneet uusia tehtäviä, uusia toimintoja ja runsaasti uusia työntekijöitä, ja tunnemme toivottavasti kaikki olevamme kotuslaisia, vaikkakin monessa suhteessa erilaisia. Edustamme eri kieliä, eri tutkimusaloja, eri toimintamuotoja.
Det är kanske i själva verket den här kombinationen av gemenskap och mångfald som är det mest utmärkande för Forskningscentralen. För det är ett faktum att Forskningscentralen som språkinstitution är unik i Norden och Europa och troligen i hela världen. Ingen annanstans finner man en sådan bredd, i dubbel bemärkelse.
I motsats till de flesta andra nationella språkinstitutioner, till exempel de nordiska språknämnderna, Institut für Deutsche Sprache, Nederlandse Taalunie och Eesti Keele Instituut, representerar vi flera olika språk: finska, svenska, samiska språk, romani och teckenspråk.
Samtidigt representerar vi många inriktningar och verksamhetsformer. Forskningscentralen är Nordens största lexikografiska institut, med både enspråkiga och tvåspråkiga ordböcker: historiska ordböcker, dialektordböcker, nuspråkliga ordböcker. Vi arbetar med forskning inom många områden, vi erbjuder språkvård för alla våra språk och vi har hand om imponerande både traditionella och moderna arkivsamlingar och världens största uralistiska bibliotek. En del av det här får vi höra mer om i de kommande presentationerna.
Hyvä esimerkki siitä, kuinka edistyksellinen Suomen eduskunta oli perustaessaan tällaisen tutkimuskeskuksen, on se, että Ruotsissa ollaan ny kolmekymmentä vuotta myöhemmin ottamassa mallia Kotuksesta. Ruotsin eduskunta hyväksyi syksyllä hallituksen esityksen, jonka mukaan yhdistetään ensi kesänä Ruotsin kielilautakunta, Ruotsinsuomalainen kielilautakunta, muiden vähemmistökielten huolto ja valtionhallinnon kielenhuolto olemassa olevaan Språk- och folkminnesinstitutetiin, jossa on jo ennestään muun muassa murteen- ja nimistöntutkimusta ja nimistönhuoltoa.
Vi i Finland ser fram emot ett nära samarbete med den nya svenska myndigheten – ett samarbete som säkert kommer att få nya dimensioner och ännu större bredd än vårt redan tidigare goda samarbete med kollegerna i Sverige.
Hyvät kutsuvieraat, tärkeintä meille on kuitenkin se laaja yhteistyö joka meillä on erilaisten kotimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Te, jotka olette täällä, olette meille tärkeitä, koska te edustatte juuri näitä Kotuksen toiminnan kannalta keskeisiä tahoja. Olemme erittäin iloisia ja kiitollisia siitä, että olette saapuneet tähän juhlaan. Vielä kerran tervetuloa! Än en gång hjärtligt välkomna och tack för att ni kom, både gäster och kolleger!
Och så ber jag att få överlämna ordet till undervisningsminister Antti Kalliomäki. Olkaa hyvä, herra opetusministeri.
Mikael Reuter
Valkoisessa Salissa Helsingissä 3.3.2006