”Murteellista puhetta ei todellakaan tarvitse hävetä”

Nina Kamppi väittelee sanojen merkityksistä 17. kesäkuuta.

Nina Kamppi. Kuva: Olli Nyholm.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Vaikka minun olikin kuulemma vaikea oppia lukemaan, innostuin siitä kuitenkin pian. Ahmin sekä klassisia tyttökirjoja että Tarzaneita. Minulla oli myös ihana, epäsovinnainen äidinkielenopettaja, ja pidin lauseenjäsennyksestä ja ainekirjoituksesta. Aika tavallinen suomen kielen ammattilaisen tarina siis.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi: sanojen merkitykset.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Kieli ei voisi olla tiiviimmin mukana, koska teen työkseni sanakirjaa.

4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?

Kielimaisema on kiinnostava, koska Suomessa puhutaan nykyään niin monia kieliä. Pidän kuitenkin tarpeellisena keskustelua englannin ylivallasta. Täytyy myöntää, että esimerkiksi ravintoloissa häiritsee nykyään usein se, että ruokalistat ovat englanninkielisiä ja tarjoilijat eivät puhu suomea.

Hoitoalalla ongelma saattaa olla suurempi. Ymmärrän tietysti myös työllistymisnäkökulman, mutta varsinkin vanhusten toivoisi saavan hoivaa omalla äidinkielellään.

Kielen muutos on luonnonlaki. Sitä vastaan pyristeleminen on mielestäni monesti turhaa.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Me Suomen murteiden sanakirjan toimittajat voimme levittää ilosanomaa ainakin siitä, että suomen kieli on hyvin rikas ja monimuotoinen. Murteellista puhetta ei todellakaan tarvitse hävetä, päinvastoin.

6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?

Koskaan ei voi korostaa liikaa sitä, että esimerkiksi kaikissa virallisissa yhteyksissä käytettävän kielen pitää olla ymmärrettävää ja selkeää.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Tähän en osaa vastata. Välillä jotkin kielelliset muoti-ilmiöt ärsyttävät, mutta yritän olla olematta liian tiukkapipoinen. Muoti-ilmiötkin kuuluvat asiaan.

8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?

Olisin ilman muuta haltioitunut runo. Runo on muuten myös yhden lapsenlapseni nimi. Tai sitten olisin itsestäänselvyyksiä pitkäpiimäisesti lateleva keittiökoneen käyttöohje.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Olen nykyään vähän huonosti kaunokirjallisuuden kartalla, mutta vanhasta muistista voisin sanoa, että ottaisin mukaan Herman Melvillen romaanin Moby Dick eli valkoinen valas. Kielitieteellisestä kirjallisuudesta mukaan lähtisi Dirk Geeraertsin kirja Theories of lexical semantics.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Nauttikaa elämästä ja olkaa suhteellisuudentajuisia.

Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Nina Kamppi väittelee 17.6.2023 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Kielentutkimus ja leksikografinen merkityksen kuvaus”.

Toimitus: Ilona Paajanen, Olli Tamminen ja Riikka Tervonen

Palaa otsikoihin