Ilman kieltä historiasta ei voi kertoa mitään

Kaisa Kauranen on tutkinut ”kynällä kyntäjiä”.

Kaisa Kauranen. Kuva: Freija Kauranen.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Ehkä minusta tuli kieli-ihminen yläasteella. Koulu ei maistunut, mutta historian ja äidinkielen tunneilla viihdyin paremmin. Äidinkielen aineet tulivat tärkeiksi, ja sain niistä hyvää palautetta. Olen kirjoittanut melko paljon elämässäni, sekä itselleni että työni puolesta. Oma alani on historia, mutta historia ja kieli liittyvät yhteen: ilman kieltä historiasta ei voi kertoa mitään.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Olen työssäni tutkinut suomen kielen kirjallistumista, toisin sanoen sitä, miten suomesta tuli kirjoitettu kieli yhä suuremmalle joukolle suomalaisia, kun kirjoitustaito levisi kansan keskuuteen. Olen lukenut paljon ”tavallisten suomalaisten” kirjoittamia tekstejä 1800-luvulta. Minua kiinnostaa tämä kehitys, esimerkiksi se, millaista kouluja käymättömien ihmisten oikeinkirjoitus oli, miten he käyttivät välimerkkejä tai ilmaisivat tunteitaan ja ylipäätään itseään kirjallisesti.

Ei ole lainkaan itsestään selvää, että suomen kieli on käytössä kaikessa kirjallisessa (ja suullisessa) kommunikaatiossa siinä laajuudessaan ja monimuotoisuudessaan, kuin se nyt on. Lukuisat ihmiset ovat kantaneet kortensa kekoon suomen kirjakielen hyväksi kirjoittamalla suomea eri yhteyksissä ja monissa tekstilajeissa.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Asun kaksikielisellä paikkakunnalla, ja tyttäreni käyvät ruotsinkielistä koulua. Vertailemme suomen ja ruotsin sanoja ja pohdimme niiden merkityksiä. Kaupoissa kuuntelen myyjiä, jotka vaihtavat sujuvasti ruotsista suomeen ja takaisin. En voi olla ihailematta ja jonkin verran kadehtimatta kaksikielisiä ihmisiä.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Sopii minulle, en näe tässä uhkaa. Tänne saapuville ulkomaalaisille toivon kuitenkin hyvää suomen (tai ruotsin) opetusta. Tässä maassa on mukavampi ja helpompi elää, kun osaa sen kieltä. Ja tieteellistä kirjoittamista kannattaa harjoittaa monilla kielillä, ehdottomasti myös suomeksi.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Kyllä, mikrotasolla. Kotona asenteeni ja mielipiteeni vaikuttavat lapsiini.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

En näe tästä merkkejä. Pitkän tähtäimen kehityksestä, kun puhutaan sadoista tai tuhansista vuosista, on tietysti vaikea sanoa juuri mitään. Maailmassa on huomattavasti suurempia ja akuutimpia uhkia kuin suomen kielen kuoleminen.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Kielen kyky lääkitä ja parantaa ja toisaalta satuttaa. Suurin kipu, jota olen tuntenut ja suurin ilo jota olen kokenut, on tehty minulle muutamilla sanoilla.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Olisin elävästi kirjoitettu asiateksti.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Ottaisin varmaan jonkin elämäntaito-oppaan. Ehkäpä sellainen on kirjoitettu tällaistakin tilannetta varten! Yksi luku käsittelisi käytännön selviytymistaitoja. Niin paljon kuin tällaisia oppaita haukutaankin, olen niitä lukenut, ja olen niiden ansiosta varmasti tyytyväisempi ihminen. Niistä on lupa ottaa käyttöönsä itselle sopivat vinkit ja unohtaa muut.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Arvostetaan kieltämme! Sen olemassaolo kaikessa nykyisessä rikkaudessaan on ihme.

Kaisa Kauranen on historiantutkija ja valtiotieteen lisensiaatti, joka on tutkinut kirjoitustaitoisia kansanihmisiä ja heidän tekstejään. Häneltä on äskettäin julkaistu Kynällä kyntäjät -verkkoaineisto, jossa esitellään sekä kirjallistumisen historiaa että itseoppineita kirjoittajia kirjoituksineen vuosilta 1664–1918. Verkkojulkaisu on tehty kaikille, jotka haluavat tutustua kansanelämään ja kirjallisen kulttuurin vaiheisiin Suomessa. Oppimistehtävät mahdollistavat verkkojulkaisun käytön kouluopetuksessa. Aineisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivuilla.

Kynällä kyntäjät (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Kuvakaappaus Kynällä kyntäjät -verkkosivuilta. SKS.

Palaa otsikoihin