Seitsemän veljeksen kerrostumat, niihin ei väsy

Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tuula Uusi-Hallila pohtii uutuuskirjassa sitaattien saloja.

”Kauneinta on kielen rikkaus, sen ilmaisuvoima, kyky välittää merkityksiä. Kielellä voi luoda kauneutta karuunkin ympäristöön.”

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

Lapsena aloin kiinnittää huomiota siihen, että ihmiset puhuvat eri tavalla. Kun käytiin sukulaisten luona Etelä-Pohjanmaalla, yksittäiset sanat huvittivat, koska ne olivat niin kuvailevia. Yksi näistä sanoista on köppäänen, joka tarkoittaa juuri sitä, miltä kuulostaakin: vähäpätöinen, joutava. Näitä ilmaisuja on mukava ujuttaa omaan arkipuheeseen.

Lukiossa koin jonkinlaisen kielellisen herätyksen, kun ymmärsin, että omaa äidinkieltään voi tutkia ja lähestyä niin monelta kannalta. Sitten lähdinkin yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Jatkuva ilon ja ihmettelyn aihe on kielen ja kulttuurin suhde eli se, miten kieli kantaa kulttuuria. Tähän kuuluvat sellaiset idiomit kuin päivä on pulkassa tai paikannimet kuten opiskelukaupunkini nimi Oulu, jonka taustalla on tulvavettä tarkoittava sana. Näin äidinkieli luo vahvan sillan esivanhempien arkeen ja luonnonoloihin.

Myös suomen kielen johdokset ovat kiinnostavia. Kun tein oppilaillemme verkkomateriaalia, havahduin sellaiseenkin arkiseen sanaan kuin käteinen. En ollut koskaan ajatellut, miten kätevästi se on johdettu käsi-sanasta. Hieno sana!

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Opetan äidinkieltä ja kirjallisuutta lukiolaisille, ja siinä tulee kieleen aika monta näkökulmaa. Opettajan roolin ulkopuolella olen kiitollinen, että olen saanut kirjoittaa tekstejä, jotka ovat päätyneet painettaviksi ja joita olen siksi päässyt muokkaamaan moneen kertaan. Nettikirjoittaminen on jotakin ihan muuta. Myös erilaisten yleisöjen edessä puhuminen on opettavaista.

Opettajan on tärkeää haastaa itsensä kirjoittajana ja puhujana. Silloin muistaa, miten vaikeaa ja toisaalta palkitsevaa kielen käyttäminen on myös oppilaille.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Se on äärimmäisen kiinnostavaa. Tätähän kielen ja kulttuurin yhteys juuri on.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Tätä propagandaa teen joka päivä työssäni.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

Minusta ne ovat perättömiä puheita. Onkohan suomen kieli voinut koskaan niin hyvin ja onko sillä koskaan ollut niin vahva asema kuin nykyään? Jos suomi olisi kuoleva kieli, sen luulisi näkyvän nuorison asenteissa, mutta ei se näy.

Mitä enemmän omat lukiolaiseni opiskelevat vieraita kieliä, sitä enemmän he arvostavat äidinkieltä ja sen merkitystä. Tietenkin täytyy valvoa, että suomi säilyy vahvana kaikilla elämänaloilla, esimerkiksi tieteen kielenä.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Kauneinta on kielen rikkaus, sen ilmaisuvoima, kyky välittää merkityksiä. Kielellä voi luoda kauneutta karuunkin ympäristöön.

Kauheinta on äidinkielen käytön kieltäminen. Silloin ihmiseltä riistetään omanarvontunto ja minuus. Ikävää on myös se, jos mihinkään kieleen ei synny äidinkielen kaltaista tunnesidettä. Joskus näin käy lapsille, jotka vaihtavat jatkuvasti asuinmaata ja kieltä vanhempiensa työn takia, eivätkä vanhemmat ymmärrä huolehtia äidinkielen kehittymisestä.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Varmaankin olisin lyhyt essee, ehkä kolumni. Semmoinen joka vihjailee moneen suuntaan mutta jättää lopulta paljon lukijan tulkinnan varaan.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Ottaisin Kiven Seitsemän veljestä. Sen kerrostumiin en väsy ikinä.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

Kieli on ehtymätön, ilmainen ilon lähde.

Tuula Uusi-Hallila on Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Hänen uusin tietokirjansa Sitaattien salat. Mitä jokaisen tulee tietää suomalaisesta kirjallisuudesta (yhdessä Anne Helttusen kanssa) ilmestyi syyskuussa.

Jutussa mainittu verkkomateriaali (Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukio)

Toimittaja: Vesa Heikkinen
Omakuva: Tuula Uusi-Hallila

Palaa otsikoihin