Reeta Tolonen
15.10.2014
Viestintäsuunnittelija Reeta Tolonen on työskennellyt Verohallinnossa noin viisitoista vuotta. Lähes kaikki Reetan työtehtävät liittyvät tavalla tai toisella kieleen. Hän on nyt ajankohtainen kielihenkilö, sillä Verohallinto osallistuu virkakielikampanjaan yhtenä pilottivirastona.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Olen pienestä asti ahminut kirjoja, ehkä jo se kertoo kiinnostuksesta kieleen. Koulukaverini ovat tuskin kovin yllättyneitä ammatistani, ainakaan ne, jotka olivat samoilla äidinkielen tunneilla. Lukion jälkeen hakeuduin tosin ensin opiskelemaan melkein päinvastaiselle alalle: aloitin diplomi-insinööriopinnot ruotsiksi (vaikka olen pelkästään suomenkielinen). Kieli kuitenkin kiinnosti enemmän, ja vuoden päästä siirryin opiskelemaan suomen kieltä. Se on tutkintoni pääaine. Opiskelun ohella tein jonkin verran tutkimusavustajan töitä, jotka liittyivät myös kielenhuoltoon. Verohallinnossa aloitin aikanaan verkkotoimittajana. Nyt olen viestintäsuunnittelija, ja kielenhuolto on päätehtäväni. Kielenhuoltotöiden osuus on kasvanut vähitellen.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?
Työni takia tietysti virkakieli ja sen selkiyttäminen ovat melkeinpä pakollisia kiinnostuksen kohteita. Muuten lempiaiheitani ovat esimerkiksi sanojen alkuperä ja kaikenlaiset kielen muutokset.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Lähes kaikki työtehtäväni liittyvät tavalla tai toisella kieleen. Muutenkin kieliasiat kiinnostavat, mutta hirveän aktiivisesti en niitä vapaa-ajalla mieti. Seuraan kyllä kieliaiheisia blogeja, twiittejä ja uutisia sekä luen paljon kaunokirjallisuutta, lähinnä suomeksi ja englanniksi.
4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?
Sehän on sekä luonnollista että aika kiehtovaa. Oudompaa ja hankalampaa olisi, jos kaikissa yhteyksissä pitäisi käyttää vain yhtä ja samaa kielimuotoa tai jos kieli jähmetettäisiin fossiiliksi, vaikka maailma muuttuu. On esimerkiksi kiinnostavaa kuulla, miten teini-ikäisen tyttäreni koulussa oppilaiden kotikielten kirjavuus vaikuttaa yhteiseen puhekieleen.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
En nyt ehkä sentään, vaikka olisihan se hienoa, jos kollegoideni kanssa saisimme tällaista aikaan. Omassa tuttavapiirissäni tietenkin saatan pikkiriikkisen vaikuttaa: kenties mielipiteitäni kieliasioissa kuunnellaan enemmän ammattini ja koulutukseni takia.
6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?
Minusta se pelko ei vaikuta kauhean ajankohtaiselta. Siitä olen ehkä hieman huolissani, säilyykö suomi myös täysipainoisena tieteen kielenä.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta on se, miten kielellä voi rakentaa aivan uusia maailmoja. Kauneinta ovat myös runot. Kauheinta taas voi olla kielimuuri. Ihminen voi jäädä syvästi yksin ja aivan eristyksiin, jos hän ei ymmärrä ympärillä olevien kieltä. Millainen maailma mahtaisi olla, jos kaikki puhuisivat samaa kieltä?
8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?
Magneettirunous: vähän arkinen pieni runonpätkä, joka voi rajatuista aineksista huolimatta olla hellyttävä ja joskus jopa hauska.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Olen aina toivonut, etten joutuisi vastaamaan kysymykseen ”Mikä on paras lukemasi kirja?” Tämä kysymys on melkein yhtä vaikea. – Muuten ottaisin Astrid Lindgrenin Melukylän lapset, mutta se on ihan liian ohut ja loppuisi siis heti kesken. Aale Tynnin kokoama Tuhat laulujen vuotta voisi olla hyvä valinta. Mutta kunpa joku vielä täydentäisi sitä modernilla runoudella, ennen kuin joudun autiolle saarelle.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Voisin antaa saman elämänohjeen, jonka tyttäreni kirjoitti 6-vuotiaana:
- 1. Maksa verot.
- 2. Elä myöhästy tilaisuuksista. Oma lisäykseni tähän voisi olla:
- 3. Pidä kielestä kiinni.
Toimittaja: Hanna Hämäläinen
Omakuva: Reeta Tolonen