Kimmo Svinhufvud

26.11.2014

Filosofian tohtori Kimmo Svinhufvud on äidinkielen yliopisto-opettaja Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Hän opettaa monenlaisia kirjoittamisen kursseja. Kimmo tunnetaan myös bloggaajana (Gradutakuu ja Tohtoritakuu). Kimmon ja Carol Kiriakosin kirjoittama kirja Tohtoritakuu ilmestyy vuoden 2015 alussa. Kimmo sai vastikään Vuoden tieteentekijä -palkinnon.

1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?

No pidin jo lapsena lukemisesta, ja äidinkieli oli suosikkiaineitani koulussa. Samoin kirjoittamisesta olen pitänyt aina. En nyt tiedä, miten ”kieli-ihminen” lopulta olen, mutta kyllä minusta sellainen on tullut viimeistään yliopistokoulutukseni myötä.

2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa suomen kielessä?

Suhteeni kielentutkimukseen on välillä vähän ristiriitainen. Joskus sanon vähän kerettiläisestikin, etten ole niinkään kiinnostunut kielestä vaan ihmisistä. Kielen kautta pääsee tarkastelemaan ihmisen käyttäytymistä. Minua kiinnostaa sekä kirjallinen että suullinen viestintä, niissä kehittyminen ja toisaalta niiden analysoiminen. Kyllä minua kiinnostavat monet muutkin kielen ilmiöt, esimerkiksi murteet ja aluepuhekielet, vaikken niissä nyt niin kovin kummoinen asiantuntija ehkä olekaan.

3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?

Opetan työkseni äidinkieltä, käytännössä siis erilaisia kirjoittamisen kursseja. Kirjoitan paljon, luen paljon ja kommentoin muiden kirjoituksia. Yritän myös löytää aikaa tutkimiseen, ja tuo tutkimus on vuorovaikutuksen tutkimusta, siis myös kielellisen vuorovaikutuksen tutkimusta. Viime keväänä liityin äidinkielen ylioppilaskokeen sensorien arvovaltaiseen joukkoon. Onhan kieli tietysti läsnä elämässä myös työn ulkopuolella, arjessa ja vapaa-ajassa, mutta työn kautta kysymystä on ehkä helpompi jäsentää.

4. Kielimaisemamme kirjavoituu, ja kieli muuttuu. Mitä ajattelet tästä?

Minusta muutos on luonnollinen ja hyvä asia. Tietysti nykyään muutos on vaikkapa uudenlaisten viestintävälineiden ja lisääntyneen muuttoliikkeen myötä todella nopeaa. En silti jaksa taistella sitä vastaan.

5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?

Pyrin aktiivisesti vaikuttamaan siihen, miten ihmiset suhtautuvat kirjoittamiseen. Uskon, että olen siinä onnistunutkin. Silti minusta tuntuu, että melkein isompi ongelma on se, miten Suomessa toisinaan suhtaudutaan muihin kieliin. Esimerkiksi ruotsi on hieno kieli, ja sen avulla voi tutustua kiinnostaviin ihmisiin ja asioihin. En ole kovin suuri pakkojen ystävä, mutta silti rohkaisisin kaikkia opiskelemaan mahdollisimman paljon toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä. Toki ymmärrän, että se ei ole kaikille helppoa.

6. Mitä mieltä olet puheista, joiden mukaan suomi on kuoleva kieli?

Käsittääkseni suomi on maailman kielten joukossa varsin iso kieli. Meillä on elinvoimainen suomenkielinen kulttuuri. On toki mahdollista, että englanti valtaa joitain elämänalueita, kuten tieteen ja kaupan. Mielestäni tämäkin on kuitenkin aika luonnollista. Ennen tieteen kieliä olivat vaikkapa latina ja saksa, nyt se on englanti. Kauppiaat taas ovat aina puhuneet sitä kieltä, jolla kauppa käy. On ainakin tällä hetkellä vaikea ajatella, että suomalaiset esimerkiksi vaihtaisivat kotikieltään, koska suomen kieleen liittyisi jokin stigma tai koska jokin muu kieli takaisi paremman yhteiskunnallisen aseman. Jos näin kävisi, silloin voisimme alkaa puhua suomen kielen kuolemasta.

7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?

Ainakin kaunokirjallisuuden kautta pääsee kiinni kielen kauneuteen. Esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin ja Tomi Kontion lyriikka on vaikuttavaa. Viime aikoina olen ollut innostunut Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjasta, joka on suomennoksenakin hieno. Ensisijaisesti suhtaudun kieleen kuitenkin aika välineellisesti. Kielellä tehdään asioita, ja nuo asiat voivat olla myös kauheita. En tiedä, onko kieli itsessään varsinaisesti kauheaa mielestäni. No, huono viestintä on usein aika kauheaa tai ainakin rasittavaa.

8. Jos olisit tekstilaji, mikä tekstilaji olisit?

Haluaisin vastata ”rocklyriikka”, mutta taitaisin todellisuudessa olla yleistajuinen tieto- tai opaskirja.

9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?

Olen joskus lukenut samaan kysymykseen jonkun toisen vastauksen, joka oli mielestäni hyvä. Matkin siis sitä: Sigmund Freudin Unien tulkinta. Se tarjoaisi materiaalia pidemmäksi aikaa.

10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?

En nyt keksi tähän mitään nokkelaa. Oikein mukavaa alkanutta talvea kaikille!

Toimittaja: Vesa Heikkinen
Omakuva: Kimmo Svinhufvud