Runebergin päivänä runebergintorttuja

Nosto Kielitoimiston ohjepankista: Oikeinkirjoitusasiaa juhlapäivistä ja -herkuista.

Runebergin päivä kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja sanaliitoksi, mutta runebergintorttu on yhdyssana, jonka alussa on pieni kirjain. Miksi ihmeessä?

Juhla- ja merkkipäivien nimet

Juhla- ja merkkipäivien sekä liputuspäivien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (laskiainen, itsenäisyyspäivä, runon ja suven päivä), mutta jos mukana on erisnimi, esimerkiksi henkilönnimi, alkuun tulee iso kirjain. Lisäksi nimen osat kirjoitetaan tällaisissa tapauksissa erilleen toisistaan.

Runebergin päivä
Kalevalan päivä
Minna Canthin päivä

Samaan tapaan kirjoitetaan myös nimipäivät: Tiinan päivä.

Ruokalajien ja leivonnaisten nimitykset

Joskus ruokalajin tai leivonnaisen nimityksen taustalla on erisnimi (esim. Berliini, Runeberg). Tällainen nimitys aloitetaan tavallisesti pienellä kirjaimella, sillä nimityksen katsotaan kuvaavan tuotteen lajia eikä niinkään viittaavaan konkreettisesti kyseiseen paikkaan tai henkilöön. Yhdyssanan alkuosa voi esimerkiksi kertoa, mistä ruoka on kotoisin. Se voi myös ilmaista, kenen tai minkä mukaan ruoka on nimetty.

berliininmunkki
ranskankerma
oskarinleike
runebergintorttu

Isoa alkukirjainta käytetään kuitenkin silloin, jos ruokalaji tai leivonnainen ja siihen sisältyvä nimi ovat suomalaisen näkökulmasta melko tuntemattomia. Samoin kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, jos nimitykseen sisältyy sekä etu- että sukunimi. Näissä tapauksissa nimityksen osat kirjoitetaan erilleen toisistaan.

Setšuanin ~ Sichuanin kana
Ellen Svinhufvudin kakku

Joidenkin ruokalajien ja leivonnaisten tuttuuden arvioiminen voi olla hankalaa. Silloin on mahdollista kirjoittaa kummallakin tavalla: parmankinkku tai Parman kinkku.

Kielitoimiston ohjepankin ohjeet

Lisää aiheesta

Palaa otsikoihin