Nostoja Kielitoimiston ohjepankista
Runebergin päivänä runebergintorttuja
Nosto Kielitoimiston ohjepankista: Oikeinkirjoitusasiaa juhlapäivistä ja -herkuista.
Juhla- ja merkkipäivien nimet
Juhla- ja merkkipäivien sekä liputuspäivien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (laskiainen, itsenäisyyspäivä, runon ja suven päivä), mutta jos mukana on erisnimi, esimerkiksi henkilönnimi, alkuun tulee iso kirjain. Lisäksi nimen osat kirjoitetaan tällaisissa tapauksissa erilleen toisistaan.
Runebergin päivä
Kalevalan päivä
Minna Canthin päivä
Samaan tapaan kirjoitetaan myös nimipäivät: Tiinan päivä.
Ruokalajien ja leivonnaisten nimitykset
Joskus ruokalajin tai leivonnaisen nimityksen taustalla on erisnimi (esim. Berliini, Runeberg). Tällainen nimitys aloitetaan tavallisesti pienellä kirjaimella, sillä nimityksen katsotaan kuvaavan tuotteen lajia eikä niinkään viittaavaan konkreettisesti kyseiseen paikkaan tai henkilöön. Yhdyssanan alkuosa voi esimerkiksi kertoa, mistä ruoka on kotoisin. Se voi myös ilmaista, kenen tai minkä mukaan ruoka on nimetty.
berliininmunkki
ranskankerma
oskarinleike
runebergintorttu
Isoa alkukirjainta käytetään kuitenkin silloin, jos ruokalaji tai leivonnainen ja siihen sisältyvä nimi ovat suomalaisen näkökulmasta melko tuntemattomia. Samoin kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, jos nimitykseen sisältyy sekä etu- että sukunimi. Näissä tapauksissa nimityksen osat kirjoitetaan erilleen toisistaan.
Setšuanin ~ Sichuanin kana
Ellen Svinhufvudin kakku
Joidenkin ruokalajien ja leivonnaisten tuttuuden arvioiminen voi olla hankalaa. Silloin on mahdollista kirjoittaa kummallakin tavalla: parmankinkku tai Parman kinkku.
Kielitoimiston ohjepankin ohjeet
- Alkukirjain: juhla- ja merkkipäivien nimet
- Ruoka-alan sanat: yhdyssanakysymyksiä (Kielitoimiston ohjepankki)
- Alkukirjain: ruokalajit ja elintarvikkeet