Ajankohtaista kielenhuollosta
Kielenkäyttäjiä on kuultu – näkemyksiä normeista
Tuoreissa Kielikello-artikkeleissa tarkastellaan tammikuisen normikyselyn vastauksia.
Alkuvuodesta 2024 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun suomen kielen lautakunta päätti väljentää alkaa tekemään -rakennetta koskevaa normia. Tuolloin alkaa tekemään hyväksyttiin yleiskieleen alkaa tehdä -muodon rinnalle.
Kotimaisten kielten keskus teki päätöksen kymmenvuotispäivän kunniaksi yleiskielen normeja käsittelevän kyselyn eli tuttavallisemmin normikyselyn. Siihen tuli yli 900 vastausta.
Normien kerrokset
Kyselyn tuloksia käsitellään kahdessa uudessa Kielikello-artikkelissa. Kielenhuoltaja Henri Satokangas esittelee kirjoituksessaan sitä, miten kyselyyn vastanneet kertovat suhtautumisestaan alkaa tekemään -rakenteeseen.
Kyselyvastauksista käy ilmi, että kielenkäyttöön vaikuttavat paitsi yleiskielen viralliset normit myös erilaiset sosiaaliset normit. Yksi esimerkki tästä ovat vastaukset, joissa luonnehditaan sitä joukkoa, johon vastaaja kokee kuuluvansa pitäytymällä alkaa tehdä -rakenteessa:
Olen noin sen oppinut, enkä viitsi toimintatapaani muuttaa. Se ikään kuin todistaa muille ”vanhan liiton” kielenkäyttäjille, että suomen kieli on hallussa.
Satokangas luo lisäksi katsauksen siihen, mistä vastaajat kertovat asenteidensa olevan peräisin – jäljet johtavat koulun penkille. Artikkelissa tarkastellaan myös kyselyyn osallistuneiden käsityksiä normien taustoista ja normittamiseen liittyvistä ristipaineista.
Yhtä mieltä ymmärrettävyydestä
Kielenhuoltaja Riitta Korhonen käsittelee artikkelissaan kyselyvastauksissa esitettyjä arvioita yleiskielen normien sallivuudesta: ovatko normit vastaajien mielestä liian tiukkoja, liian sallivia vai ihan sopivia. Kyselyyn osallistuneilla on normeista varsin erisuuntaisia näkemyksiä, mutta vastauksia yhdistää se, että niissä puhutaan usein ymmärrettävyydestä.
Tietyt normit ovat tärkeitä ymmärtämisen kannalta, eikä niistä pidä antaa periksi.
Tärkeintä on tulla ymmärretyksi – että kieli todella toimii kommunikaatiovälineenä.
Korhonen valottaa myös sitä, mitä normeja tulisi kielenkäyttäjien mielestä muuttaa ja mitä ei saisi missään nimessä muuttaa. Eniten kommentoitiin normeja, jotka koskevat omistusliitteitä (hänen pyöränsä), alkaa-verbin käyttöä, pilkkusääntöjä sekä eräiden sanaparien yhteenkirjoittamista (kuten alun perin, totta kai).
Kielikelloa vuoden ympäri
Kielikello siirtyi maaliskuussa jatkuvaan julkaisutahtiin, ja lehden ilmestymisviesti muuttui samalla uutiskirjeeksi. Nelisen kertaa vuodessa lähetettävään uutiskirjeeseen kootaan edeltävien kuukausien aikana julkaistut jutut. Seuraava uutiskirje lähetetään kesäkuussa.
- Henri Satokangas: Kuka käyttää alkaa tekemään -rakennetta? Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa (Kielikello, 29.5.2024)
- Riitta Korhonen: Kenen kieltä, kenen normeja? Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä (Kielikello, 29.5.2024)
- Risto Uusikoski: Kymmenen vuotta alettu tekemään: ”alan tottua” (Ajankohtaista kielenhuollosta, 31.1.2024)
- Tilaa Kielikellon uutiskirje