Siirry sisältöön
Haku

Ajankohtaista nimistä

3.11.2022 11.27

Tutkimus Hämeen kylännimistä

Kotimaisten kielten keskus julkaisee verkkosivuillaan Saulo Kepsun teoksen.

Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu nimistöntutkija Saulo Kepsun teos Hämeen kylännimet. Runsaan 1 670 nimen aineisto sisältää niin pitäjien, kylien, kylänosien, yksinäistalojen, kartanoiden ja torppien nimiä kuin hävinneitä asutusnimiäkin entisen Hämeen läänin alueelta. Nykyään tuo alue kattaa Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat sekä valtaosan Päijät-Hämeen maakunnasta.

Koska kylännimet tai niiden kantanimet ovat lähes poikkeuksetta olleet käytössä jo keskiajalla, ne kertovat siitä, millainen paikka oli ja kuka siinä asui. Kepsun tutkimuksen kulttuurihistoriallisena tavoitteena onkin selvittää, kuka on perustanut ensimmäisen talon, mistä asuttaja on tullut, mikä on nimen ikä, mitä se kertoo paikan viljelystä ja muista elinkeinoista sekä mikä on kylän suhde muihin läheisiin kyliin.

Nimistöntutkimuksen näkökulmasta tavoitteena on selvittää, mitä kielenaineksia kylännimet sisältävät, mikä on nimien rakenne ja millä perusteella nimet on annettu.

Kotus on julkaissut Kepsun teoksia suomalaisesta nimistöstä aiemminkin. Viime vuonna ilmestyi esimerkiksi Varsinais-Suomen kylännimet. Hämeessä on arkeologian todistuksen mukaan yhtä vanhaa kyläasutusta kuin Varsinais-Suomessakin. Alueet poikkeavat kuitenkin luonnonolosuhteiltaan selvästi toisistaan. Siinä missä Varsinais-Suomen kyläasutus sijoittui lähinnä jokilaaksoihin, on Hämeessä vanhin asutus sisämaan suurten järvien rannoilla ja nuoremmat kylät vanhojen kylien takamailla.

Mustavalkokuva kylämaisemasta Rengon kirkonkylästä Kanta-Hämeestä.
Kylämaisema Rengon kirkonkylästä. Kuva: Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma.

Palaa otsikoihin