Saaren nimeä Hundholmen ei käännetä sillan nimessä

Viranomaisten on osattava erottaa perinnäiset ja suunnitellut paikannimet.

Viime aikoina Pohjanmaalla on herättänyt keskustelua pienen saaren kupeessa Närpiössä sijaitsevan sillan nimi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely-keskus) ja Väylävirasto pystyttivät tien laitaan kyltin, jossa kerrottiin sillan uudelleenrakentamisen aikataulusta. Siltaan viitattiin kyltissä alun perin suomeksi nimellä Koiraluodon silta ja ruotsiksi nimellä Koiraluoto bro. Tämä herätti hämmennystä, koska sekä ruotsin- että suomenkieliset asukkaat käyttävät saaresta nimeä Hundholmen. Sillalla on ollut ruotsinkielinen nimi Hundholmens bro.

Viranomaiset selittivät uutta nimeä siltarekisterillä, johon nimet merkitään. Rekisterissä sillalle voi antaa vain yhden nimen, vaikka se sijaitsisi kaksikielisessä kunnassa. Tapana on ollut, että kun vanha silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, saa silta rekisterissä kokonaan uuden rekisterinumeron ja -nimen. Näin on toimittu sekaannusten välttämiseksi.

Alkuperäisessä kyltissä siltaan viitattiin suomeksi nimellä Koiraluodon silta ja ruotsiksi nimellä Koiraluoto bro. Kuva: Mats Ekman, Vasabladet.

Suunnitellut nimet on muodostettava lakeja noudattaen, ei rekisterien ehdoilla

Kotimaisten kielten keskuksen kanta tapaukseen on selvä: nimistönsuunnittelua ei pidä tehdä rekisterin ehdoilla vaan lakeja noudattaen. Kielilain (23. §) mukaan sekä valtion että kaksikielisten kuntien viranomaisten tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi. Viranomaisen tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kansalliskieliä.

Kielilain perusteella suunnitellut paikannimet on annettava kaksikielisissä kunnissa sekä suomeksi että ruotsiksi. Kun Närpiö muuttui kaksikieliseksi kunnaksi vuonna 2016, tarvittiin esimerkiksi tiennimille suomenkieliset vastineet. Myös valtionhallinnon suunnittelemat paikannimet, kuten valtateiden siltojen nimet, tulisi antaa kaksikielisissä kunnissa sekä suomeksi että ruotsiksi.

Perinnäisiä saarten nimiä ei käännetä

Toisin kuin siltojen nimet, luonnonpaikkojen nimet eivät ole viranomaisten antamia suunniteltuja paikannimiä. Kaksikielisessä kunnassa voi olla paikkoja, joille on vakiintunut paikallisten asukkaiden käytössä pelkästään ruotsinkielinen tai suomenkielinen nimi.

Sekä hälytysturvallisuuden että kulttuuriarvojen takia viranomaisten tulisi käyttää paikoista niitä nimiä, joita paikalliset niistä käyttävät. Lähteenä on hyvä käyttää Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa, jonka paikannimet on tarkistettu Kotimaisten kielten keskuksessa.

Perinnäistä luontonimeä, josta ei ole käytössä toisenkielistä vastinetta, ei tule kääntää suunnitellussa nimessä. Käännettynä nimi ei enää tarkoittaisi samaa kohdetta ja voisi aiheuttaa ongelmia paikan löytymisessä. Näin ollen saarennimen Hundholmen pohjalta muodostetuksi suomenkieliseksi sillannimeksi sopii Hundholmeninsilta tai Hundholminsilta. Keskustelun jälkeen myös ely-keskuksen viranomaiset päätyivät siihen, ettei saaren nimeä käännetä suomenkieliseen sillannimeen.

• Hundholmen heter Hundholmen också på finska (På tal om språk -palsta, 12.5.2022)
  

Lähteet

• Jarmo Salo: Ely-keskus vastaa sillan nimestä (Mielipidekirjoitus Ilkka-Pohjalaisessa, 5.5.2022) 

Viveca Dahl: ”Överbacke” kan gärna förklara sig (Vasabladet, 29.4.2022)

Palaa otsikoihin