Siirry sisältöön
Haku

Ajankohtaista nimistä

26.1.2024 14.10

Vainojen uhrien muistopäivästä holokaustin uhrien muistopäivään

Muistopäivän uuden nimen merkitys on vanhaa suppeampi.

Valtioneuvoston kanslia on päättänyt, että Suomi siirtyy käyttämään vainojen uhrien muistopäivästä kansainvälisen käytännön mukaista nimitystä holokaustin uhrien muistopäivä. Kanslia pyysi joulukuussa 2023 uudesta nimestä lausuntoa myös Kotimaisten kielten keskukselta (Kotus).

Kansainvälinen käytäntö

Muistopäivä on ollut suomenkielisessä kalenterissa vuodesta 2003 alkaen. Perusteluna nimenmuutokselle mainitaan muun muassa YK:n päätöslauselma kansainvälisen holokaustin uhrien muistopäivän viettämisestä 27. tammikuuta sekä valtioneuvoston kanslian tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Euroopan parlamentin jo vuonna 1995 antaman päätöslauselman mukaisesti jokaisessa Euroopan unionin jäsenmaassa tulee viettää 27. tammikuuta holokaustin muistopäivää. Myös Euroopan unioni käyttää päivästä nimitystä holokaustin uhrien muistopäivä.

Muistamisen ulkopuolella?

Kotus ei suosittanut nimen muuttamista. Sen mielestä nimi holokaustin uhrien muistopäivä on kielellisesti ongelmallinen, koska se on merkitykseltään vainojen uhrien muistopäivää suppeampi. Uusi nimitys sulkee muistamisen ulkopuolelle muiden vainojen uhreja, joiden läheisille muistopäivä on saattanut olla merkityksellinen jo useiden vuosien ajan.

Päivän vanha, vakiintunut nimi sopi merkitykseltään muistopäivän tarkoitukseen. Nimi ei myöskään vähätellyt holokaustin uhrien kokemuksia eikä estänyt mahdollisuutta muistaa ennen kaikkea niitä.

Kotus ehdotti lausunnossaan vaihtoehtoista nimeä holokaustin ja vainojen uhrien muistopäivä. Vaikka pitkä nimi olisikin ollut valittua holokaustin uhrien muistopäivää hankalampi käytössä, se olisi ollut syrjimättömyyden kannalta toimiva vaihtoehto: se ei olisi sulkenut muistamisen ulkopuolelle muiden vainojen uhreja.


Palaa otsikoihin