Ajankohtaista nimistä
Tutkimus Satakunnan kylännimistä
Kotimaisten kielten keskus julkaisee verkkosivuillaan Saulo Kepsun teoksen.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu nimistöntutkija Saulo Kepsun teos Satakunnan kylännimet. Noin 1 000 nimen aineisto sisältää pitäjien, kylien, neljänneskuntien, kylänosien, yksinäistalojen, kartanoiden ja torppien nimiä sekä hävinneitä asutusnimiä. Aineistoon sisältyy myös kylännimien rinnakkaisnimiä.
Kylännimet tai niiden kantanimet ovat lähes poikkeuksetta olleet käytössä jo keskiajalla. Ne ovat myös tärkein todiste kiinteän asutuksen alusta. Asutushistorian näkökulmasta Kepsun tutkimuksen tavoitteena onkin ollut selvittää, kuka on perustanut kylän ensimmäisen talon, mistä asuttaja on tullut, mikä on nimen ikä ja mitä nimi kertoo paikan viljelystä ja muista elinkeinoista. Nimistöntutkimuksellisena tavoitteena on ollut selvittää, mitä kielenaineksia kylännimet sisältävät, mikä on nimien rakenne ja millä perusteella nimet on annettu.
Kotus on julkaissut aiemminkin Kepsun kylännimiteoksia, muun muassa Varsinais-Suomen kylännimet ja Hämeen kylännimet, joissa aineiston jäsentely ja tutkimusmenetelmät ovat samat kuin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Satakunnan kylännimien tulkinta on ollut yhtä haastavaa kuin varsinaissuomalaisten ja hämäläisten nimien selvittely. Satakunnan eteläosassa Pyhäjärveä ja Köyliönjärveä lukuun ottamatta asutus on keskittynyt lähinnä Kokemäenjoen ja sen sivujokien varsille. Pohjoisosa taas on pienempien ja suurempien järvireittien täyttämä, ja lännessä on meri saaristoineen.
