Ajankohtaista nimistä
Tutkimus Mikkelin läänin kylännimistä
Kotus julkaisee verkkosivuillaan Saulo Kepsun teoksen.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu nimistöntutkija Saulo Kepsun teos Mikkelin läänin kylännimet. Noin tuhannen nimen aineisto sisältää vanhan Mikkelin läänin pitäjien, kylien, neljännes- ja kymmenyskuntien, kulmakuntien, yksinäistalojen ja kartanoiden nimiä sekä hävinneitä asutusnimiä.
Vanhaa Mikkelin lääniä rajaa lännessä Päijänne. Läänin luonnonolot ovat osin samankaltaiset kuin Hämeessä, mutta varsinkin savolainen osa on ainutlaatuinen vesireittien ja metsämäkien labyrintti, mikä on jättänyt jälkensä paikannimistöönkin. Alueen vanhin rautakautinen asutus oli keskittynyt Sysmän ja Mikkelin tienoille.
Verotuslähteiden valossa savolaisen kylän määrittely on vaikeampaa kuin länsisuomalaisen kylän. Kylännimet tulevat vanhan Mikkelin läänin asiakirjoihin järjestelmällisesti vasta vuonna 1643, jota ennen käytössä ovat olleet neljänneskuntien ja kymmenyskuntien nimet sekä sukunimiksi kutsutut nen-loppuiset henkilönnimet.
Kylännimitutkimuksen tavoitteet ovat kahdenlaiset. Toisaalta tavoitteena on ollut asutushistorian näkökulmasta selvittää kylännimien alkuperä, toisaalta nimistöntutkimuksen keinoin selvittää muun muassa, mitä kielenaineksia kylännimet sisältävät ja mikä on nimien rakenne.
Julkaistu teos on jatkoa Kepsun kylännimitutkimuksille, joista aiemmin on julkaistu muun muassa Varsinais-Suomen kylännimet, Hämeen kylännimet ja Satakunnan kylännimet. Kaikissa teoksissa aineiston jäsentely ja tutkimusmenetelmät ovat samat.
