Rivttes namma rivttes sadjái – vuođđokártta namaid dárkkisteapmi
Vuođđokárttaid namat dárkkistuvvojit Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis. Figgamuššan lea fidnet rivttes nama rivttes báikái rivttes hámis ja riekta čállojuvvon.
Dárkkisteamis deaŧaleamos gáldut leat Nammaarkiivva báikenammačoakkáldagat, mat leat jearahallojuvvon báikki olbmuin. Nuppástusat vurkejuvvojit Eananmihtidanlágádusa eanadatdiehtovuđđui, mii geavahuvvo iešguđetlágan kártaprentosiid ja deaddiluvvon kárttaid vuođđun.
Kártanamat leat dárkkistuvvon jeavddalaččat jagi 1959 rájes. Dárkkistan láhkai leat leamaš Eanamihtidanlágádusa vuođđokárttaid namat, jagiid 1960-2000 maiddái Bealuštanfámuid topográfakárttaid namat.
Namaid dárkkisteaddji bargun lea namaid normaliseren, riektačállima dárkkisteapmi, meattáhusaid njulgen ja namaid lasiheapmi. Vuođđokárta lea riikkaviidosaš kárta, nu ahte figgamuššan lea standárdagiela čielggasvuohta. Nuppe dáfus maid iešguđege báikki suopmansárgosiid sáhttá seailluhit, vai guđege guovllu olbmot dovddašedje kártta namaid iežaset oapmin.
Lea deaŧalaš ahte vuođđokárttaid namain adno ávvir dás duohkoge, dasgo kárttain namat levvet viidát, maiddái oinnolaččat, ovdamearkka dihtii geaidnogalbbaide, poastta ja johtalusbáikkiid namaide, lávvanamaide ja doaresbeale guovlluid namaide.
