Paikannimikartasto
Paikannimikartasto on Suomen suomenkielisten paikannimien levikkejä esittelevä sähköinen kartasto, johon nimitiedot on poimittu Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston kokoelmista vuosina 1997–2002. Kartastosta voi tehdä hakuja omin valinnoin ja rajauksin.
Aineisto
Kartasto sisältää yhteensä 234 keskeistä paikannimielementtiä. Nimiesiintymiä aineistossa on yhteensä 91802 (3,5 % Nimiarkiston yleiskokoelmasta). Nimet on valittu siten, että päätavoitteena on esittää keskeisiä nimiä ja niiden levikkejä. Sisällöllisiä ratkaisuja on mietitty paikannimien levikkejä ja niiden taustoja laajalti tuntevien nimistöntutkijoiden, professori Eero Kiviniemen ja tohtori Saulo Kepsun kanssa.
Kartastossa esitetään ennen kaikkea
nimiä, joilla on (enemmän tai vähemmän) selkeä levikki. Mukaan on otettu nimiä,
joiden levikki keskittyy johonkin tiettyyn osaan Suomea, esimerkiksi johonkin
historialliseen maakuntaan. Nimet voivat olla levikiltään myös yleisemmin esimerkiksi
eteläisiä tai pohjoisia.
Pohjakartta ja kalvopohjat
Pohjakarttana on Suomen kartta, jossa Suomi näyttäytyy sellaisena kuin se oli noin vuonna 1939 ennen II maailmansotaa. Kartassa on myös nykyisen Suomen ulkopuolisia alueita ja lisäksi koskaan Suomeen kuulumattomia alueita, joilla vanhastaan on puhuttu suomea. Pohjakartassa ovat näkyvissä pitäjänrajat, joissa noudatetaan vanhaa, ennen II maailmansotaa käytössä ollutta pitäjäjakoa. Kartassa näkyvät tummennettuina muut kuin suomenkielisen asutuksen alueet.
Kartastossa on erillisiä kalvoja, joita voi halutessaan liittää karttakuvaan. Tällaisia ovat tiedot murrerajasta itä- ja länsimurteiden välillä, tiedot vanhoista lääninrajoista, vesirajoista ja vesistöistä.
Nimikannat
Paikannimikartaston nimikannalla tarkoitetaan tietyn sanan (esimerkiksi akka) sisältävien nimien joukkoa (Akanhauta, Akankallio, Akanlampi jne.) Nimikantoihin on otettu mukaan kaikki ne nimet ja nimielementin (yleensä määrite- eli alkuosanaan) sisältävät nimet, joiden on katsottu kuhunkin nimikantaan kuuluvan. Aina ei ole ollut yksiselitteisen helppoa määritellä, mitkä nimielementit kuuluvat samaan nimikantaan. Täydelliset tiedot kunkin nimikannan sisällöstä näkee itse kartastosta.
Nimistä esitetyt tiedot
Kuhunkin nimikantaan kuuluvista konkreettisista nimistä
esitetään seuraavat tiedot: nimi, nimen samalähtöinen rinnakkaisnimi, paikan
sijaintikunta ja -kylä, paikanlaji ja paikanlajikoodi sekä kommentti.
Samalähtöinen rinnakkaisnimi
Tällaisia ovat lähinnä täsmennetyt nimet. Laiha-nimistä tällaisia ovat
esimerkiksi Iso-Laiha, Kapea-Laiha, Ympyriäinen-Laiha.
Erilähtöisiä rinnakkaisnimiä ei esitetä.
Sijaintikunta
Sijaintikuntana esitetään se kunta, jossa nimen tarkoittama paikka vuoden 1939
kuntatilanteen mukaan sijaitsee. Kullakin nimellä on vain yksi sijaintikunta.
Jos paikka sijaitsee kahden tai useamman kunnan alueella, on sijaintikuntana se
kunta, jossa paikka ensisijaisesti sijaitsee.
Sijaintikylä
Kylän nimi ilmaistaan Nimiarkiston kokoelmatietojen eli nimilipuissa ilmoitetun
mukaisena. On huomattava, että nimilipuissa paikan sijaintikylänä ilmoitetaan
usein ns. kansanomainen kylä tai kulmakunta, ei likikään aina virallinen
rekisterikylä. Paikan kylittäisellä sijainnilla ei ole merkitystä
levikkikarttaa piirrettäessä.
Paikanlaji
Paikanlaji ilmaistaan sanallisesti Nimiarkiston kokoelmatietojen eli
nimilipuissa ilmoitettujen tietojen mukaisena. Paikanlajiksi on pyritty
merkitsemään paikan alkuperäinen (tai ainakin alkuperäisempi) laji, jos
paikanlaji on muuttunut. Esimerkiksi metsittyneen pellon paikanlajina
ilmoitetaan pelto eikä metsä.
Paikanlajikoodi
Paikanlaji ilmoitetaan myös nimistöntutkimuksessa vakiintuneen numerokoodiston mukaisena.
Kommentti
Nimen kommenttitietoina esitetään erilaista keskeistä tietoa itse paikasta, nimen alkuperästä ja nimeen liittyvistä tulkinnoista. Eri kirjoittajien näkemykset siinä, mikä on huomionarvoista tietoa, ovat luonnollisesti vaihdelleet. Samoin on muistettava, että jo alkuperäisissä nimilipuissa tällaista kommenttitietoa on heterogeenisesti. Nimilippujen tietoja ei sellaisinaan ole kopioitu aineistoon.
Tekijät
Kartaston sisällöstä vastaa Terhi Ainiala ja teknisestä toteutuksesta Toni Ruottu. Verkkoon kartaston toimittivat Outi Lehtinen ja Raija Miikkulainen.
Nimitietoja ovat kartastoon kirjoittaneet useat eri henkilöt, mm. tutkimuskeskuksen tutkijat ja korkeakouluharjoittelijat. Kirjoittajat ovat Terhi Ainiala, Tiina Aalto, Riikka Eskelinen, Marja Kemppainen, Johanna Komppa, Ritva Korhonen, Jukka Koskenheimo, Eeva-Liisa Stenhammar, Sami Suviranta, Saara Tikkala ja Minna Vendelin-Leismala.