Siirry sisältöön
Haku

Kansalaiset mukaan nimistötiedon keruuseen

Paikannimet ovat keskeinen osa aineetonta kulttuuriperintöä, joten digitaalinen Nimiarkisto palvelee koko Suomea. Kansalaiset halutaan jatkossa mukaan uuden nimistötiedon keräämiseen ja olemassa olevan tiedon rikastamiseen.

Paikannimistö kiinnostaa eri alojen tutkijoiden lisäksi monia käyttäjäryhmiä, kuten paikallishistoriasta, kotiseudusta ja sukututkimuksesta kiinnostuneita. Kunnissa paikannimitieto on tärkeää nimistönsuunnittelussa ja tarjoaa monia hyödyntämismahdollisuuksia erityisesti opetus- ja kulttuuritoimen alueilla.

Digitaaliseen Nimiarkistoon on tietokantaistettu suomenkielisten paikannimikokoelmien arkistoaineisto, mutta tavoitteena on sisällyttää hankkeeseen myös ruotsin- ja saamenkielisten paikannimien kokoelmat.  Digitaaliset paikannimikokoelmat luovat pohjan tietojen rikastamiseen ja täydentämiseen. Nimiarkisto-palvelun vielä suunnitteilla olevan toiminnon kautta kansalaiset voivat tuottaa tietoa siitä, ovatko arkistoon tallennetut nimet vielä käytössä, onko nimi korvautunut uudella, onko nimettyä paikkaa enää olemassakaan tai mitä kokonaan uutta nimistöä on syntynyt. Samoin voidaan täydentää paikkoihin ja nimiin liittyvää taustatietoa sekä muuntaa kuvamuotoisista lipuista tietokantamuotoon nimiin liittyvää tietoa.


Yhteistyö kuntien kanssa

Kotus lähestyi jokaista Suomen kuntaa vuoden 2016 aikana. Kunta sai tiedot alueeltaan kerätyn paikannimiaineiston määrästä ja keruuajankohdista.

Kotus lähetti yhteistyökirjeen suomenkielisiin kuntiin lokakuussa. Kaksikieliset ja ruotsinkieliset kunnat saivat kirjeen marraskuun alkupuolella.


Paikannimikokoelmat - nimet Kotuksen Nimiarkistossa kielittäin.
Kartta kuvaa arkistoitujen suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten paikannimien määrää. Kokoelmat on järjestetty vuoden 1938 pitäjäjaon mukaan. Enimmillään yhdestä pitäjästä on kymmeniä tuhansia nimitietoja. Tyypillinen määrä on 5000–6000.