Digitalisointihankkeen tavoitteet

Nimiarkisto on käytetyimpiä Kotuksen arkistoja. Arkistossa on arvokasta tietoa paitsi nimistön- ja kielentutkijoille myös arkeologeille, historiantutkijoille, kansatieteilijöille ja luonnontieteilijöille. Myös sukututkijoille arkisto tarjoaa kiinnostavaa oheis- ja taustamateriaalia. Julkishallinnon kannalta Nimiarkisto on tärkeä nimistönhuollon lähde.

Nimilipussa (n. 2,7 miljoonaa) on yleiskielistetty nimen hakuasu, nimen murremuoto ja taivutus, sijainti (pitäjä, kylä, talo ja karttasignumi), paikan laji, mahdollisesti selitys sijainnista sekä kaikki haastattelemalla saatu nimeä tai paikkaa valaiseva muistitieto. Sanallisten sijaintitietojen lisäksi nimet on paikannettu keruukarttoihin (n. 10 000 kpl) tehdyin merkinnöin.

Aineisto on digitoitu kuvamuotoon vuoden 2015 aikana. Vuosina 2015, 2016 ja 2017 muutettiin tietokantamuotoon paikannimen hakuasu, paikannusviite, keruupitäjä, kerääjä, keruuvuosi sekä paikanlaji. Sijainti on tarkennettu pistekoordinaattitasolle. Lisäksi niiden nimien osalta, jotka ovat samoja kuin Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisterissä, tietokantaan tullaan viemään Paikannimirekisterin paikannimi-id. Digitaalisen arkiston vaatima tietotekninen ympäristö on toteutettu yhteistyössä Kielipankki-konsortion ja CSC:n kanssa. Myös Svenska litteratursällskapet i Finlandin arkistossa säilytettävä Suomen ruotsinkielinen paikannimiaineisto (n. 380 000 nimilippua) on tarkoitus liittää digitaaliseen Nimiarkistoon.

Digitaalisessa arkistossa ei ole kyse vain olemassa olevan tiedon käytettävyyden parantamisesta, vaan sähköinen toimintaympäristö tarjoaa tärkeitä mahdollisuuksia tietojen rikastamiseen ja täydentämiseen. Kansalaiset voivat tuottaa tietoa siitä, ovatko arkistoon tallennetut nimet vielä käytössä, onko nimi korvautunut uudella, onko nimettyä paikkaa enää olemassakaan tai mitä kokonaan uutta nimistöä on syntynyt. Samoin voidaan täydentää paikkoihin ja nimiin liittyvää taustatietoa sekä muuntaa kuvamuotoisista lipuista tietokantamuotoon nimiin liittyvää tietoa.

Sähköisessä arkistojärjestelmässä arkiston alkuperäinen asiantuntijatieto ja kansalaisten tuottama tieto täydentävät toisiaan ja voidaan esittää niin, että käyttäjälle on selvää, milloin on kyse asiantuntijatiedosta ja milloin sitä täydentävästä tiedosta, joka voi olla luonteeltaan varioivampaa. Osallistamisen ja talkootyön keinojen sovittaminen digitaaliseen ympäristöön soveltuu Nimiarkiston digitalisoinnin yhteyteen hyvin paitsi aineiston luonteen vuoksi myös siksi, että aikanaan suuri osa Kotuksen tieteellisistä kokoelmista on kerätty talkoomenetelmää hyödyntäen. Nyt vanha menetelmä on vain sovitettava digitaaliseen ympäristöön.