Ajankohtaista aineistoista
Tietokanta 1800-luvun uudissanoista avattu
Julkaisun pohjana on Martti Rapolan kokoama aineisto.
Vanhan kirjasuomen ja suomen murteiden tutkijana tunnetuksi tullut professori Martti Rapola (1891–1972) kokosi 1930–1940-luvuilla laajan lipuston 1800-luvun sanastosta. Rapola laati tämän pohjalta valikoiman Sanastomme ensiesiintymiä (1960), mutta suurinta osaa kokoamastaan aineistosta hän hyödynsi vain omissa sanahistoriallisissa tutkimuksissaan.
Rapolan kokoelma säilyi Sanakirjasäätiön ja sittemmin Kotimaisten kielten (tutkimus)keskuksen arkistossa, mutta merkityksen mukaan järjestettynä se jäi vain vähälle käytölle. Kokoelman pohjalta on toimitettu nyt julkaistava tietokanta, joka keskittyy nimenomaan 1800-luvulla kieleen tulleeseen uudissanastoon. Tietokanta on syntynyt osana Kirjasuomen neologismit Rapolan sanakokoelman valossa -hanketta.
Tietokannassa on 5 600 sanatietoa 1 070:sta käsitteestä. Aineistoa on helppo selailla käsitteittäin, sanoittain, kirjoittajittain, vuosittain sekä sana- ja julkaisutyypeittäin. Esimerkiksi käsitteen taidemaalari alla mainitaan sanat kuvaeltaja, kuvailija, naamankuvaaja ja taitomaalari.
.jpg)
Rapolan lipuston käsitteistä on karsittu sellaiset, jotka saivat sittemmin vakiintuneen suomalaisen ilmauksensa jo vanhan kirjasuomen kaudella (esim. aapinen ja holhooja). Mukaan on kuitenkin otettu ilmaisultaan vain lainasanan varaan jääneet käsitteet (esim. ananas ja konsertti), joille esitetyistä suomalaisista vastineista mikään ei 1800-luvullakaan vakiintunut.
Pois on rajattu vasta 1900-luvulla vakiintuneen suomalaisen ilmauksensa saaneet käsitteet, joita alkuperäisessä lipustossa on vain satunnaisesti. Esimerkiksi käsitettä kansanedustaja ei tietokannassa siksi ole.
- Rapolan 1800-luvun sanasto (Sanat-palvelussa)
- 1800-luvun kirjasuomen tutkimushankkeet
- Petri Lauerma: Martti Rapolan 1800-luvun sanakokoelma, sen tausta ja vaikutus (Virittäjä, 122[2], 2018)
- Martti Rapolan henkilöarkisto