Ajankohtaista aineistoista
Kaksisataa vuotta D. E. D. Europaeuksen syntymästä
Sanakirjantekijä keräsi myös kansanrunoutta ja ajoi suomalaisuusasiaa.
Kaksisataa vuotta sitten 1. joulukuuta 1820 syntyi Savitaipaleella David Emmanuel Daniel Europaeus. D. E. D. Europaeuksena tunnettu kielentutkimuksen, arkeologian ja folkloristiikan tutkija jäi tieteenhistoriaan yhtäältä erikoisena persoonana, toisaalta osin aikaansa edellä olleena ja ahkerana, vähälle arvostukselle jääneenä kielimiehenä.
Europaeus keräsi merkittävän määrän Kalevalan runoista ja oli innokas suomalaisten esihistorian selvittelijä. Suomen kirjakielen näkökulmasta Europeaus oli erityisen merkittävä sanakirjatyön tekijänä.
Sanaston ensiesiintymiä
Europaeus aloitti sanakirjatyön jo ylioppilaana Elias Lönnrotin
suomalais-ruotsalaisen sanakirjan puhtaaksikirjoitustöissä 1840-luvun
puolivälissä. Europaeuksen omaa tuotantoa on ruotsalais-suomalainen sanakirja Svenskt-Finskt Handlexikon,
joka ilmestyi vuonna 1853. Europaeus ei tosin ollut sanakirjan ainoa laatija,
vaikka se yksin hänen nimiinsä on kirjattukin (ks. Lehikoinen 1986: 183).
Sanakirjaan sisältyvät ensimmäiset kirjalliset maininnat yli kahdestasadasta suomen kielen sanasta. Näitä ovat mm. eduskunta, harrastus, koulunkäynti, sekasorto ja tyhjäntoimittaja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sanat olisivat Europaeuksen omaa keksintöä.
Europaeuksella ja sanakirjan muilla
toimittajilla oli käytössään erilaisia kieliaineistoja, esimerkiksi Lönnrotin keräämiä sanakokoelmia
ja mahdollisesti myös aikalaisjulkaisuja. Europaeus oli itsekin kerännyt sanastoa kenttämatkoillaan. Nykyään tunnetuista julkaisuista
näiden sanojen esiintymät ovat kuitenkin varhaisimpia. Sanakirjaan voi tutustua
Kotuksen verkkosivuilla ja sen on myös osa Varhaisnykysuomen korpusta.
Suomen kielen kannattaja
Europaeus oli yksi Suometar-lehden perustajista ja sen aktiivinen toimittaja. Suomettaren päämääränä oli ensisijaisesti edistää suomen kielen asemaa ja tuoda se myös sivistyneistön kieleksi.
Suomettaren kaksi ensimmäistä vuosikertaa 1847 ja 1848 ovat käytettävissä Kotuksen palveluissa tietokantaistetussa tekstimuodossa. Näköislehtiä voi lukea Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa.
Teksti: Ulriikka Puura
Lähteet
Matti Kuusi, Pekka Laaksonen, Senni Timonen (toim.) 1988 D. E. D. Europaeus - Suurmies vai kummajainen. Toim. Kalevalaseuran vuosikirja 67. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. (Saatavilla painettuna.)
- D. E. D. Europaeus Kansallibiografiassa
- Europaeuksen sanakirja (Kotimaisten kielten keskus)
- Laila Lehikoinen: D. E. D. Europaeus kirjasuomen kehittäjänä ja kielentutkijana (Virittäjä, 2/1986)
- Suometar-lehden vuosikertoja (Kotimaisten kielten keskus)
- Suometar-lehti Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa
- Suometar-nimestä (Kysymyksiä ja vastauksia nimien alkuperästä)
- Varhaisnykysuomen korpus (KORP)