Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Hyvää pahaa journalismia
Muistattehan Raine Salon biisin Hyvää pahaa rockn'roll? Se alkoi soida päässä, kun sattuneista syistä luin Journalisti-lehden uusinta numeroa, jossa on juttua journalismin hyvästä ja huonosta kielestä.
Joo, onhan lehdessä minunkin kolumnini, ja voihan siitäkin tulkita samanlaista mustavalkoasetelmaa. Miten kirjoittaa kielestä ja sen ns. huoltamisesta ilman tätä lähtökohtaa? No, aina voi tietysti puhua esimerkiksi yleiskielen normien vastaisesta kielenkäytöstä, mutta pitääkö kaikkia normeja noudattaa esimerkiksi kaikissa lehtijutuissa ja kaikissa tekstilajeissa?
Hm...
Ja lisäksi jutussani on jollei VIRHE, niin ainakin MOKA tai ERHE, ehkä useampikin. Etsikää itse :)
---
Enpä taaskaan saa noita linkkejä oikeisiin kohtiin tekstiäni, joten liimaan osoitteet tähän:
http://www.youtube.com/watch?v=RiPXSmkk1so
http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2010/13/artikkelit/hyvasti-huono-kieli/
http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2010/13/kolumnit/kutsuvieras/
Palaa otsikoihin | 9 puheenvuoroa
Siis 'löytyminen', mistä kolumnin jatkossa kolumnisti kritisoit lehtikirjoittelua, kun merkitys on lähinnä olemassa olosta.
Tässä tosin voi halutessaan ymmärtää kolumnistin toivovan jonkun oikeasti lähtevän filminpätkää etsiskelemään.
Minua on esimerkiksi aina vähän ihmetyttänyt se, että tahallista väärintulkintaa käytetään kielenhuollon perusteena. Itse suhtaudun pragmaattisemmin: jos ilmaus ei ole varsinaisesti kielenvastainen eikä todellista riskiä väärinymmärrykseen ole, ei ole syytä leimata sitä "vääräksi" tai käyttökelvottomaksi.
Todelliset lukemisen hidasteet ja ymmärtämisen esteet saavat toki huutia täältäkin. Ne vain täytyy ensin pystyä perustelemaan sellaisiksi.
Vesa Heikkisen oma juttu on sellainen, etten oikein tiedä, onko se parodiaa vai ei. Jos paheksutaan ilmausta "helikopterista käsin", ollaan oudoilla vesillä - sellaisesta paheksunnasta kirjoitti Matti Sadeniemi osuvasti jo vuonna 1965 artikkelissa "Hallitaanko Suomea Helsingistä käsin?", joka on julkaistu uudelleen Kielikellossa 4/1989. Se alkaa näin:
"Aina silloin tällöin kuulee tai näkee jonkun paheksuvan sellaisia käsin-sanan käyttötapoja kuin Katselin tapausta sivusta käsin; Työtä johdetaan Helsingistä käsin. Eihän näet muka katsella käsin, vaan silmillä, eikä työtäkään käsin johdeta.
Tämmöiset ajatukset ovat erheellisiä. Näissä yhteyksissä käsin merkitsee suuntaa, eikä sen pitäisi aiheuttaa mitään ajatusliittymiä siihen merkitykseen, joka esiintyy ilmauksissa käsin kosketeltava, käsin maalattu."
Paheksutko myös ilmausta "tuuli kääntyy etelään päin" sillä perusteella, ettei tuulella ole päätä (onhan "päin" sanan "pää" instruktiivi)? Entä järven selkä, niemen nokka ja ihmisen (suku)juuret? Niistä voi toki kehittää hauskoja piirroksia ja miksei videoitakin, mutta sellaista ei pidä luulla vakavaksi kannanotoksi kieleen.
Toisinaan taitaisi syntyä aika kummallisia lauseita, jos "luonnollisesti" mekaanisesti korvataan sanalla "tietysti". Nyt en edes tarkoita esim. lausetta "Anna liikkeen jatkua luonnollisesti, älä jännitä lihaksia."
Oma tarkoitukseni ei tuossa Journalistin jutussa ollut niinkään paheksua vaan pitää hauskaa ja ehkä antaa aihetta ajatella. Minusta "käsin"-jutut ovat lähinnä hassuja. Mutta voihan kyse olla siitäkin, että nyt liikutaan vakavilla vesillä :)
Yritin blogimerkinnässäni tuoda esiin sitä, miten vaikea on kirjoittaa kielen huoltamiseen liittyvää juttua nojaamatta tavalla tai toisella "oikein vai väärin" -asetelmaan. Kirjoittaapa niin tai näin, aina herää kysymys siitä, mikä on kielenkäytössä sallittua. Toivoisin, että heräisi sellaisia kysymyksiä, mikä on luontevaa, kiinnostavaa, mahdollista. Tältä ainakin nyt tuntuu.
Kiellettyjen tai vältettävien sanojen ja rakenteiden listaaminen on minusta raskasta puuhaa. Monessakin mielessä.
Journalisti-kolumnissani kirjoitin hieman löperösti substantiiveista. Kävi niin, että juttuni oli aluksi paljon pitempi. Tiivistin sitä, vähensin esimerkkejä jne. Sitten kävi näin. (Suomen kielen dosentti selittää...)
Kiinnostavaa olisi paneutua perusteellisemminkin "suorittamisen" merkityksiin ja käyttötapoihin. Mutku...
Tämmöistä täältä käsin nyt. Ja päin.