Vanhat artikkelit uusiksi

Vanhat, jo sanakirjassa olevat sanat voivat ajan saatossa kokea monenlaisia muutoksia: ne saavat uusia merkityksiä, niiden tyyliarvo ehkä muuttuu jne. Joskus vanhoista sana-artikkeleista saattaa myös löytyä virheitä tai selitteiden ja esimerkkien sävy voi ajan mittaan muuttua vanhahtavaksi.

Usein tavalla tai toisella puutteelliset sana-artikkelit löytyvät sattumalta muun työn ohessa, mutta ajoittain erilaisia sanakokonaisuuksia käydään läpi järjestelmällisesti. Myös sanakirjan käyttäjiltä saadaan arvokasta palautetta, jonka avulla artikkeleita täydennetään.

Kun sanakirjantoimittaja on huomannut sana-artikkelissa puutteen, tekee hän siitä muutosehdotuksen. Ehdotus menee päätoimittajalle, joka tarkistaa sen ja tekee siihen ehkä vielä lisämuutoksia. Tämän jälkeen toimittaja vie hyväksytyn muutoksen sanakirjan tietokantaan. Ennen uuden version julkaisemista tarkistetaan vielä, että kaikki tietokantaan tehdyt muutokset ovat oikein.

Maailma muuttuu, sanakirja seuraa

Muutokset maailmassa tarkoittavat muutoksia sanastossa ja siten lopulta nykykieltä kuvaavassa sanakirjassa. Hyvä esimerkki tästä koskee läänien lakkauttamista vuonna 2010: muutoksen vuoksi Kielitoimiston sanakirjassa jouduttiin päivittämään noin 150:tä sana-artikkelia. Muun muassa hakusanojen lääni, läänintaiteilija, lääninhallitus ja lääninvankila selitteitä oli korjattava. Lisäksi muutoksia oli tehtävä myös moniin esimerkkeihin, joissa sana lääni esiintyi.

Uusi merkitys

Ei ole lainkaan harvinaista, että sanakirjassa jo oleva sana saa uuden merkityksen. Tästä käy esimerkiksi sana kirjanmerkki. Vanha – ja toki edelleen sanakirjassa oleva – määritelmä kuuluu ”pahvisuikale tms., joka kirjan lehtien väliin pantuna auttaa löytämään määräkohdan.” Sen rinnalle on kuitenkin tullut uusi, vuonna 2012 sanakirjaan päässyt tietotekniikkaan liittyvä merkitys: ”käyttäjän selaimeen tallentama verkko-osoite.”

Tyylilajimuutos

Merkityksen lisäksi sanan tyyliarvokin saattaa muuttua. Usein esimerkiksi arkiseksi merkityn sanan sävy neutraalistuu käytön myötä. Näin on käynyt muun muassa internetiä tarkoittavalle sanalle netti: käyttöalamerkintä ark. poistettiin sanan yhteydestä vuonna 2012.

Normimuutos

Kielitoimiston sanakirjaa tehdään yhteistyössä Kotuksen kielenhuoltajien kanssa, joten uudet kielenhuoltoa koskevat suositukset otetaan aina huomioon. Esimerkiksi suomen kielen lautakunnan vuonna 2014 tekemä päätös alkaa tekemään -rakenteen hyväksymisestä näkyy samana vuonna julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan verkkoversiossa vaihtoehtoisuuden osoittamisena alkaa-artikkelin esimerkistössä:

Alkaa tehdä, juosta (2012) → Alkaa tehdä t. tekemään, juosta t. juoksemaan (2014)

Toinen tuore muutos koskee esimerkiksi vaatekappaleen sisäpintaa peittävää kangasta merkitsevää sanaa vuori. Sitä on nykyisin mahdollista taivuttaa vuori : vuorin tai vuori : vuoren, kun aikaisemmin kyseeseen tuli ainoastaan ensimmäinen vaihtoehto.

”Sokeat” sana-artikkelit

Kielitoimiston sanakirjassa on jonkin verran sellaisia sana-artikkeleita, joissa on pelkkä hakusana – ei siis selitettä, yhtäkään esimerkkiä tai edes käyttöalamerkintää. Näitä nimitetään toimituksen sisäisessä kielenkäytössä sokeiksi artikkeleiksi, ja ne ovat tavallaan muisto ajalta, jolloin sanakirja oli olemassa vain painetussa muodossa. Silloin pelkkien yhdyssanojen muodostamia listoja otettiin mukaan sanakirjaan osoittamaan, millaisia yhdyssanoja tietyistä osista muodostetaan.

Painetussa sanakirjassa on usean sana-artikkelin muodostamia kappaleita, joissa sokeat hakusanat saavat merkitykselleen tukea naapurisanoista. Sähköisessä sanakirjassa sokeat sana-artikkelit ovat ikäviä, koska yksinään näytöllä näkyvä hakusana ei saa tukea ympärillä olevista samanalkuisista sanoista. Tarkoitus onkin hiljalleen täydentää sokeita artikkeleita selitteillä ja esimerkeillä.

Poistot

Joskus käy niinkin, että sanan tarkoite lakkaa olemasta tai sanaa ei enää käytetä. Tällöin sanakirjan toimitus joutuu miettimään, miten muutoksen pitäisi näkyä sanakirjassa.

Kiinnostava esimerkki tällaisesta tapauksesta on vakiomaito. Sanalla on viitattu sellaiseen maitoon, jossa rasvan osuus on vakioitu. Nykyään kaikki ruokakaupassa myytävä maito on tällaista, joten vakiomaidolle ei ole kielessä enää käyttöä. Niinpä sana poistettiin Kielitoimiston sanakirjasta 2014.

Mutta voisiko vakiomaito tehdä vielä paluun? Onhan ruokailussa meneillään kova luonnonmukaisuusbuumi, ja sen myötä käsittelemätöntä raakamaitoa on alettu ostaa suoraan maitotiloilta. Ehkä kieleen vielä syntyy tämän kehityksen myötä paikka vakiomaidolle raakamaidon vastakohtana ja näemme sen jälleen sanakirjassakin.