Markkoina, euroina -ohjeet

Suomen kielen lautakunta 12.11.2001

Suomen kielen lautakunta keskusteli kokouksessaan 12.11.2001 rahailmausten sijamuodoista ja päätyi seuraavaan ohjeistukseen:

Kielioppaiden ohjeiden mukainen essiivi on edelleen yleinen ja suositeltava etenkin sellaisissa konkreettisissa rahailmauksissa, joissa valuutta näkyy lukuna jossain laitteessa, hintamerkinnässä tms., ja varsinkin silloin, kun rahasumma on kädessä (tilitapahtumat näkyvät markkoina ja euroina; maksaessasi euroilla saat vaihtorahat euroina ja sentteinä; vrt. maksoi hinnan seteleinä). Essiivi-ilmaus on tällöin lauseessa usein predikatiiviadverbiaali. Oppaiden essiiviä suosittavat esimerkit ovat enimmäkseen juuri tätä tyyppiä.

Inessiivinen valuuttailmaus näyttää hakeutuvan etenkin sellaisiin, edellisiä abstraktisempiin rahailmauksiin, joissa valuutta on mittaamisen, laskemisen, hinnoittelun tms. väline (markoissa hinnoitellut postimerkit; auton hinta euroissa laskettuna). Monissa tällaisissa tapauksissa mitattuna, laskettuna ja vastaavat partisiippi-ilmaukset ovat mukana vain ajatuksessa (myynti kasvoi viime vuonna 7 %  markoissa [mitattuna]; luottokorttien käyttäjät saavat siis laskut euroissa [ilmaistuna]). Yksi syy inessiivien yleisyyteen näissä tapauksissa saattaa olla pyrkimys välttää samasijaisuutta (markkoina mitattuna –> markoissa mitattuna). Usein essiivi tosin on näissäkin aivan luonteva.

Essiivin ja inessiivin hakeutuminen käytännössä tietyntyyppisiin rahailmauksiin osoittaa, että kielioppaiden suositus, essiivi, on liian yksipuolinen ja kapea. Vetoaminen inessiivi-ilmausten ”vieraanvoittoisuuteen” ei myöskään vakuuta, mainitaanhan monissa oppaissakin esimerkkejä kyseisten ilmausten kansanomaisesta käytöstä.

On kuitenkin huomattava, että monissa rahailmauksissa ei inessiivi sen paremmin kuin essiivikään vaikuta luontevalta tai aina edes mahdolliselta, vaan jokin muu ilmaisutapa on niitä parempi. Oppaiden ohjeissa mainitaan varsinkin konkreettisen maksamisen yhteydessä usein myös adessiivi: maksoi koko summan markkoina tai markoilla; saanko maksaa tämän Suomen rahalla. Euroaikaan siirryttäessäkin voidaan hyvin toimia euroilla, maksaa laskuja euroilla jne. Rahaliikenteen sävy on tällöin varsin konkreettinen; abstraktisemmissa rahailmauksissa on usein valuutta + -määräinen selkeä (veroilmoituksessa summat ilmoitetaan markka- tai euromääräisinä).