Tälle sivulle on listattu haja-asutusalueiden tiennimiä koskevaa kirjallisuutta, opinnäytteitä ja artikkeleita. Kielikellon artikkelit on julkaistu myös verkossa, ja niitä voi hakea esimerkiksi kirjoittajan nimellä lehden arkistosta:
Alanen, Timo: Päätiet osoitenimistön pulmana. – Yhteinen nimiympäristömme. Kaavanimistön suunnittelu. Helsinki 1999, s. 110–114.
Haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä ja osoitekartta. Ohjeet. Suomen kunnallisliitto, Suomen kaupunkiliitto, Finlands svenska kommunförbund. Suomen kunnallisliiton tekninen julkaisusarja 62. Helsinki, 1988. 25 s.
Heinonen, Eeva: Lopen haja-asutusalueiden tiennimet. Pro gradu -työ: Turun yliopisto, suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos. Turku 2000. 110 s. + liitteet 3 s.
Kanerva, Rauni: ”Den får heta Byxknappen”. Om namngivning av glesbygdsvägar i några nyländska kommuner. Pro gradu -työ: Helsingin yliopisto, nordiska språk. Helsinki 1998. 113 s. + liitteet 57 s.
Kanerva, Rauni: Om namngivning av glesbydsvägar i några kommuner i Nyland. – Namn i en föränderlig värld. Rapport från den tolfte nordiska namnforskarkongressen 1998. Red. Gunilla Harling-Kranck. Studier i nordisk filologi 78. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 631. Helsinfors 2001, s. 142–153.
Kivipelto, Elisa: Tiennimistä kylännimiin. Kurikkalaisten suhtautuminen ympäristönsä nimistöön. Pro gradu -työ: Jyväskylän yliopisto, suomen kieli. Jyväskylä 1999. 76 s.
Korhonen, Ritva – Welin, Saara: Osoitejärjestelmäohjeista unohtunut nimistöasiantuntemus. – Suomen kunnat 16/1989, s. 22–24.
Lehti, Ulpu: Ongelmana osoite. – Suomen kunnallislehti 8/1981, s. 40–41.
Mattila, Heli: Tienviittojen viestit. Tutkielma Vammalan tiennimistä. Folia Fennistica & linguistica 25. Tampere: Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos, 1997. 150 s.
Närhi, Eeva Maria: Uusien nimien antamisesta ja vanhojen suojelemisesta. – Kielikello 4/1987, s. 3–7.
Närhi, Eeva Maria: Tiet nimetään, osoitteet uudistetaan. – Väestökirjanpito 1/1990, s. 10–12.
Ohjeet osoitenimien ja -numeroiden antamisesta. Kaupunkiliiton julkaisu. B; 207. Helsinki 1985. 91 s.
Paikkala, Sirkka: Erfarenheter av namngivning i en tvåspråkig kommun. – Språkbruk 4/1995, s. 9–13.
Paikkala, Sirkka: Nimipohdintoja kaksikielisestä kunnasta. – Yhteinen nimiympäristömme. Kaavanimien suunnittelu. Helsinki 1999, s. 142–147. – Myös Kielikello 2/1996, s. 16–21.
Rautio Helander, Kaisa: Suomen ja saamenkieliset tiennimet Enontekiön kunnassa. – Yhteinen nimiympäristömme. Kaavanimien suunnittelu. Helsinki 1999, s. 153–158.
Rekola, Yrsa: Haja-asutusalueiden osoitenimistä. Teisko ja Aitolahti. Pro gradu -työ: Tampereen yliopisto, suomen kieli. Tampere 1992. 146 s. + liitteet 106 s.
Slotte, Peter: Vägnamn på två språk. – Hembygden 15/1 (2000), s. 4–5.
Slotte, Peter: Vägnamn på två språk. – Yhteinen nimiympäristömme. Kaavanimistön suunnittelu. Helsinki 1999, s. 137–141. – Myös: Språkbruk 2/1995, s. 3–7.
Suutari, Toni: Porvoon maalaiskunnan haja-asutusalueen tiennimet. Pro gradu -työ: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. Helsinki 1999. 165 s.
Suutari, Toni: Kaksikielisen haja-asutusalueen teiden nimeämisestä. – Yhteinen nimiympäristömme. Kaavanimistön suunnittelu. Helsinki 1999, s. 72–81.
Tuusa, Pirjo: Maaseudun taloille etsitään osoitteita. Kylätoimikunnat ovat auttaneet nimitalkoissa. – Suomen kunnat 9/1989, s. 16–17.
Tuusa, Pirjo: ”Saanko öljyauton Hajalantie 316:een?” Halikossa nimettiin maaseudun tiet. – Suomen kunnat 9/1989, s. 13–15.
Väisänen, Mauri: Suomussalmella rakennetaan haja-asutuksen osoitejärjestelmää. – Suomen kunnat 10/1990, s. 34.
Väisänen, Mauri: Haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä 1996. Väestörekisterikeskuksen raportteja selvityksiä 4/96. Helsinki: Väestörekisterikeskus, 1996. 19 s. + liitteet 56 s.
