Viikon vinkit 2019
Mut liuvuttii kaikki
Laskiaisen monet merkitykset.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan laskiainen on katolisen kirkon kevätpaaston alkajaisjuhla. Meillä sanaa käytetään nykyään laskiaistiistaista.
Taas on käsillä laskiainen mäenlaskuineen ja hernekeittoineen. Laskiaisen nimi yhdistyy helposti mäenlaskuun, mutta moni lienee kuullut siitäkin, että laskiaisesta puhutaan ”paastoon laskeutumisen” ajankohtana. Mikä mahtaakaan olla totuus tämän sanan historiasta?
Laskiainen on selitetty myös päiväksi, josta lähtien paastopäiviä pääsiäiseen lasketaan. Se käsitys liittynee monimerkityksisen laskea-verbin ’luvunlaskuun’. Sillä tavoin laskiainen tulkitaan yleisesti Suomen itärajalla, etenkin ortodoksien alueella. Karjalan ja lyydin kielessä laskiaisen sijaan puhutaankin usein ”pyhänlaskusta”, jossa pyhä tarkoittaa paastonaikaa.
Pitkää pellovaasta
Tuutarin murteen näytteessä kielenopas Katri Peräläinen muistelee, kuinka ennen vanhaan Inkerissä vietettiin laskiaista. Tuutari sijaitsee lähellä Suomenlahden pohjukkaa, Pietarin eteläpuolella nykyisen Venäjän alueella.
Mut liuvuttii kaikki kuka kynnelt kykeis vanhat ja nuoret. Jos ol’ oikein jo semmonen, vanha, kanttura ämmä ni, sekkii tul’ liuk-, kelkaal. Ko ei muta ni vunukka vet’ häntä kelkaal mäkkee alas jot kasvais pitkää pellovaasta.
Lihavannatiistaina
Ennen paastoa – siis liha- ja maitoruoista luopumista – oli syötävä tuhdisti. Tähän viittaavat mm.:
lihatiistaa: makkaramaanta pirettiin maanantana ja sit lihatiistaa. Se oli lihaa, sik kun sillon syätiin, siansorkkii ja papusoppaa (Somero)
lihavatiistai: laskiaisena eli lihavannatiistaina eli koparajuhlana keitethiin kropulihoja (Täräntö)
rasvatiistai ’laskiaistiistai’ (Viipuri, Nurmes, Iisalmi, Keitele, Haapavesi, Suomussalmi)
rasvalaskiainen ’laskiaistiistai’ (Kuhmo)
Tallal lallal laskijaista
Ku laskiaisena meni potkasemaa läti (= sikalan) ovee, ja jos sika röhkäsi, ni sit sai sinä vuan miähe. (Nurmijärvi)
Laskiaisen pitää syärä seittämän kertaa joka nurkas ja iltaseta maata mennä. (Kymi)
Laskiaisena mäkeä laskettaessa huudettiin: tallal lallal laskijaista, virokasta (= hyväkasvuista) pellavesta! (Savitaipale)
Ai sie vaivanen mitä teit, laskiaiseen teit lastui! (Kivennapa)
tahvana (= tahvanana, tapaninpäivänä) ja laskiina (= laskiaisena) tanssittii nuorisoseuran talolla. (Kitee)
Laskiais huwituxet
Kuten olen jo aiemmin vihjannut, vanhassa kirjasuomessa todella on sana laskiaishuvitus, jolla viitataan maalliseen laskiaisen juhlintaan: senkaltaiset laskiais huwituxet - - tansit ja kaikenlaiset irstaisuudet ja hulluudet. Laskiaishuvituksen lisäksi löytyy vanhasta kirjasuomesta myös laskiaiskokous: Isänne on kaxi asiaa teille käskenyt; yxi on, mennäxenne kotio; toinen, tehdäxenne syndiä laskiais kokouxesa.
Sekä laskiaishuvitus että laskiaiskokous löytyvät 1770-luvulla suomennetusta tekstistä Omantunnon kysymyxet, jossa käsitellään tanssin ja muiden huvitusten paheellisuutta. Syntiä tai ei, minä ainakin aion syödä vielä keskiviikkona yhden laskiaispullan, jotta polviani ei heikota.
Liklaklaklaak
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmassa on paljon laskiaisaiheisia sananparsia. Löydät ne kokoelman hakulomakkeen avulla. Kokeile kirjoittaa sananparsikokoelman hakukenttään laskiai*.
Liklaklaklaak laskiaista meijen mammalle pitkiä pellavia naapurin mammalle tippuroita tappuroita saunan ikkunan tukkeita. (Laskiaishuuto päivällä, Kurkijoki, J. Korpela)
Niinpäse on Vetelä kun laskijais paska. (Alatornio, S. Honkanen)
On laskiainen laihallakin.
(Hausjärvi,
Mikko Heinonen)
Laskiaine laulattaa, sijasorkka naurattaa. (Joutseno,
A. Luukko)
Laskijaisen päivä pärreeks, varis kukoks.
(Kivennapa,
J. Kähönen)
Laskiaine laulattaa, sian sorkka naurattaa.
(Kurkijoki,
J. Korpela)
Laskiainen lasten juhla.
(Pälkäne,
V. Huhtala)
Toimitus: Vesa Heikkinen
Vinkin ensimmäinen versio on julkaistu 23.2.2017. Muokattu 16.2.2021: Lisätty kuvitusta.