Viikon vinkit 2016
Riihen aika
Muun muassa Raimo Sailas on kirjoittanut sivuillamme budjettiriihen puimisesta.
En tiedä budjettiriihi-sanan keksijää. Käyttöön se vakiintui seitsenkertaisen budjetin isän, valtiovarainministeri Ahti Pekkalan ministerikaudella (1979–1986), ja on sen jälkeen sitkeästi säilynyt myös urbanisoituneessa Suomessa.
Näin kirjoitti valtiosihteeri Raimo Sailas Kotus-blogissa elokuun viimeisenä päivänä 2009. Sailaksen mukaan pisin ja jännittävin budjettiriihi puitiin 1981, jolloin riihen puiminen kytkeytyi presidentti Urho Kekkosen sairastumiseen. ”Ei riihi palanut silloinkaan, vaikka oli kolme viikkoa kuumana”, muistelee Sailas.
Sanat kiertämään
Yllättävän monet maatalousvaltaisen elämänmuodon sanoista
jatkavat elämäänsä uudessa tehtävässä,
usein vanhan rinnalla, arvioi Riitta Eronen Kielikellossa 2/1988:
Riihessä puidaan nykyisin paitsi viljaa myös ideoita, jolloin kyseessä on aivoriihi, tai vaikka valtion talousarviota, jolloin puhutaan budjettiriihestä. Presidentti Kekkonen kehitti kipakan tyylin lähestyä kansalaisia myllykirjeillä, joiksi yhä nimitetään vallan miesten lähettämiä nuhdekirjeitä. Sana siilo on joutunut mitä rauhanomaisimmasta käytöstä (’viljansäilytyslaitos’) myös sotatekniikan palvelukseen – ohjussiilo tarkoittaa ohjuksen laukaisutelinettä.
Luovaa henkistä työtä tekevä aivoriihi pohtii eli ajattelee jotakin perusteellisesti, eri mahdollisuuksia arvioiden. Myös pohtiminen on vanhaa riihisanastoa. Jyvistä erotettiin roskat pohtimalla. Välineenä oli pohdin, toiselta puolen loivasyrjäinen korvallinen vakka, jota ravistelemalla vilja puhdistettiin. Pohdittaessa siis erotellaan arvokas aines vähemmän arvokkaasta tai arvottomasta, oli kyse jyvistä tai ajatuksista.
Miten riihi taipuu?
Kielenhuoltajilta kysellään usein sanojen taivutuksesta: Kumpi on oikein, palveluja vai palveluita, kyselyiden vai kyselyitten? Miksi politiikan uutisissa kommentoidaan ”kehysriiheä” eikä kehysriihtä? Näin Riitta Eronen Kielikellossa 2/2013:
Kielessä harvinaisten tai harvoin esiintyvien sanojen ja sanatyyppien taivutus saattaa hämärtyä ja jopa sulautua tavallisempiin. Siksi paasi-sanaa on vaikeampi taivuttaa kuin vaikkapa samaan tyyppiin kuuluvaa sanaa vuosi. Riihen taivutus on ehkä päässyt unohtumaan, koska sana on käynyt harvinaiseksi vanhassa merkityksessään; kuvallinen uuskäyttö on tavallisempaa.
Taivutusohjeita on niin Kielitoimiston sanakirjassa kuin Kielitoimiston ohjepankissakin.
- Kielitoimiston sanakirja
- Taivutustyyppejä: i-loppuiset sanat vesi, suuri, joki, lohi, lasi (Kielitoimiston ohjepankki)
Tekstiin lisätty 18.9.2019 katkelma Maija Länsimäen kirjoituksesta.