Viikon vinkit 2016
Naisen nimi
Kansainvälisen naistenpäivän aikoihin on paikallaan miettiä nainen-sanaa.
Substantiivi nainen on todennäköisesti johdettu samasta kantasanasta kuin verbi naida. Etymologisen sanakirjan mukaan sekä naida että nainen saattavat olla uralilaisen naaras-sanaperheen jäseniä.
Sukupuoliin liittyvistä sanoista ja ilmauksista käydään aika ajoin kiivastakin keskustelua. Teemaa on käsitelty taajaan myös Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuissa. Tässä muutamia poimintoja Kielikellon arkistosta.
Nais-alkuisia sanoja käytetään usein ilmaisemaan lähinnä asenteita ja ennakkoluuloja. Olennaisiakin yhteyksiä on: suhtautumisesta naispappeihin joudutaan puhumaan edelleen, eri maiden ensimmäisestä naispresidentistä kirjoitetaan yhä ja naisjohtajien ja miesjohtajien ominaisuuksia vertaillaan.
Ilmauksella suomen kirjakielen isä viitataan Mikael Agricolaan. Kirjakielen historia on muutenkin hyvin miehinen Lönnroteineen ja Setälöineen – naisten vaikutus kielen kehitykseen jäi pitkiksi ajoiksi näkymättömiin. Keitä olivat 1800-luvulla eläneet kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Sanakirja-aineiston mukaan naisia ja miehiä kuvataan Etelä-Pohjanmaan murteessa selvästi eri sanoin. Molempiin kuitenkin viitataan perhesuhteiden ja ulkonäön kautta. Naista nimetään myös käytöstä korostaen: piekinä ’hienosteleva nuori nainen’, tipernakkeli ’liukasliikkeinen nainen’.
Sanalla ihminen on murteissa luonnollisesti sama merkitys kuin yleiskielessä, mutta sen lisäksi sillä on muunkinlaista käyttöä. Suomen murteiden sanakirjan ihminen-artikkeli tuntee muun muassa merkityksen ’nainen, vaimo’. Jämsästä on esimerkki kum min olil lapsekkaana (= lapsena) niin siinä (mökissä) ol semmonen Santer-niminen mies ja Eliina-nimine ihmine.
’Äidin’ merkityksestä ’isoäidin’ merkitykseen ovat siirtyneet eukko, nanna, nenna, mamma ja laajalevikkinen muori, joka on peräisin ruotsin mor-sanasta.
Viikon vinkkiin vuodelta 2017 on koottu monia kirjoituksia, joissa käsitellään sukupuolineutraalia kielenkäyttöä.
Tämän vinkin ensimmäinen versio on julkaistu 3.3.2016. Vinkkiä on päivitetty 6.3.2020 ja 8.3.2023.
