Viikon vinkit 2017
Kielestä ja sukupuolesta
Kirjoituksia sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön liittyvistä asioista.
Lööpeissä seikkailevat naisautoilijat ja ammattinimikkeissä esimiehet. Sukupuolineutraalin kielenkäytön eteen on tehty paljon, mutta paljon on vielä tekemistä. Tähän vinkkiin on koottu kielen asiantuntijoiden kirjoituksia kielellisestä tasa-arvosta.Edistystä
Euroopan neuvoston suosituksen mukaan sen jäsenvaltioiden pitäisi edistää sellaisen kielen käyttöä, joka parantaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Suosituksen mukaan jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan rohkaistava ei-seksistisen kielen käyttämistä. Huomiota on kiinnitettävä tiedotusvälineiden sekä lainsäädännön, julkishallinnon ja koulutuksen kieleen.
Sukupuoleen viittaavien ammattinimikkeiden ei monestakaan syystä voi
katsoa täyttävän hallintolain kielipykälän vaatimuksia. Kun
ammattinimikkeitä tarkastellaan lain vaatimusten – selkeyden, asiallisuuden ja ymmärrettävyyden – näkökulmasta, huomataan, miten nämä vaatimukset asettuvat laajempiin kehyksiin.
- Ulla Tiililä: Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa (Kielikello, 3/2020)
Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen
ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, kun Kielikellossa kerrottiin ennakkotietona, että suomen kielen lautakunta
oli aikeissa laatia kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön
edistämiseksi saatuaan tätä koskevan kansalaisaloitteen.
Lautakunnan mielestä erityisesti lainsäädännön ja hallinnon kielessä
on syytä kiinnittää huomiota termien ja sanaston valintaan, jotta
viralliset ammattinimikkeet tai hallinnon käytänteet eivät osaltaan
estäisi sukupuolten välistä kielellistä tasa-arvoa.
Naiset lööpeissä
Iltapäivälehden lööppi pysäyttää: ”Naisautoilija törmäsi karhuun.” ”Naisautoilija”! Mitä oikein halutaan viestiä sillä tiedolla, että karhuun törmännyt autoilija on nainen? Ei kai vain ole tarkoitus lisätä uutisen repäisevyyttä sillä miehisen ylemmyyden piiloviestillä, että ”joo joo, sehän nyt piti arvata, että nainen siellä oli ratissa, ei erota jarrua kaasusta, menee ja törmää karhuun!”
Varsinaisessa aineistossani nais-määriteosa esiintyy kaikkiaan 143 kertaa ja mies-määriteosa 59 kertaa (esimerkiksi naisautoilija, naisehdokas, naisministeri, miesasiakas, miesohjaaja, miesvanki). – – Kun naissukupuolta korostetaan ilman havaittavaa syytä ja vastaavasti häivytetään puheena olevan miehen sukupuoli, implikoidaan, että sukupuolisuutta on vain yhdenlaista, feminiinistä.
Valtionpää ja esihenkilö
Uuden perustuslain luonnoksessa käytettiin tasavallan presidentin toimenkuvaa määriteltäessä presidentistä ilmaisua valtion päämies. Kielenhuoltajat halusivat vaihtaa sen sukupuoleen viittaamattomaan ilmaukseen valtionpää, aivan niin kuin englannissa on head of state ja virossa riigipea. Perustuslakikomitea ei kumminkaan muutosehdotusta hyväksynyt vaan pyyhki koko sanonnan kyseisestä kohdasta.
Neutraalien nimikkeiden yleistymistä jouduttaa myös se, että aihetta pidetään esillä. Kun kielenkäyttäjät ovat tietoisia ilmiöstä, he osaavat myös kiinnittää siihen huomiota. Esimerkiksi esimiehen asemesta voi tilanteen mukaan puhua lähijohtajasta, tiiminvetäjästä, päälliköstä, ryhmänjohtajasta, ryhmänvetäjästä, työnjohtajasta, johtajasta tai esihenkilöstä.
Sukupuolineutraali ei ole ihan uusi sana. Se ilmaantui kieleen ja kielitieteeseen naistutkimuksen myötä ja rantautui suomeen 1990-luvulla. Tuolloin alettiin vaatia sukupuolineutraalia, siis sukupuoleen viittaamatonta, kielenkäyttöä.
Vastakkainasettelua
Sanotaan nyt ensin ikään kuin kehystykseksi, että sukupuolien vastakkainasettelun korostaminen ärsyttää minua päivästä toiseen. Päivästä toiseen se nimittäin tulee vastaan ja mitä moninaisimmissa paikoissa, kuten hiekkalaatikolla, koulun vanhempainillassa, puoli yhdeksän uutisissa ja vallankin kaikkialla siellä, missä ihmispololle yritetään myydä jotakin.
Hämmentävien, ristiriitaisten, luovien, sukupuolittunutta ja seksualisoitunutta valtahierarkiaa purkavien sukupuoli- ja seksuaalikokemusten, tekojen ja tyylien ilmaisemiseen tarvitaan kieltä, joka murtaa maskulinistista arvohierarkiaa, vastakkainasettelua ja ihmisen puolittamista lietsovan joko‒tai-järjestyksen vallitsevaa, normatiivista painoa.
Seksistiseen kieleen ja kielenkäyttöön voidaan lukea sukupuoleen perustuva kielellinen halventaminen, vähättely, näkymättömäksi tekeminen ja sukupuolistereotypiat. Seksismin ytimeen kuuluu ihmiskuvan mieskeskeisyys: ihmiset ovat miehiä ja miehet yleispäteviä ihmisiä, naiset sen sijaan naisia.
Sisukkaasti tärkeää tietä
Vaikka nainen ei kelvannut oppipojan oppimestariksi, sanaa opetusmestarinna on kuitenkin käytetty ainakin yhdessä asiakirjassa, vuonna 1803 painetussa Viaporin koulujärjestyksessä. Sen mukaan Viaporin kouluun oli määrä ottaa kankaankudontaa ja hienompaa kehruuta opettamaan ”yxi erinäinen samoisa askareisa hywin taitawa Opetusmestarinna”.
Suomen kielen kehittäjät ovat olleet varsin miesvaltaista joukkoa. Naiset kuitenkin vaikuttivat kielen kehitykseen muun muassa kirjailijoina, kääntäjinä, oppikirjojen laatijoina ja sanaston kehittäjinä. Keitä nuo naiset olivat?
Minna Canth nosti esiin aikansa sovinnaisia käsityksiä uhmaten yhteiskunnallisia tasa-arvoon ja naisen asemaan liittyviä kysymyksiä, mistä hän sai osakseen julmaa kritiikkiä sekä suomeksi että ruotsiksi. Siitä lannistumatta hän jatkoi sisukkaasti oman tiensä kulkemista.
Mutta tämä on vaan ”huutavan ääni korvessa” niin kauvan kuin nainen seisoo ulkopuolella yhteiskunnallista ja valtiollista elämää, niinkuin hän vielä tänä päivänä tekee. Ja ulkopuolelle hän jää maailman loppuun asti, ellei tästäkään lähtien naisasiaa suuremmalla tarmolla, suuremmalla voimalla, suuremmalla pontevuudella ja rautarohkeudella eteenpäin viedä, vaan kiltisti yhä edelleenkin tyydytään niihin armomuruihin, jotka miehet, monen nöyrän pyynnön jälkeen, suvaitsevat meille viskata.
Vinkkiä on päivitetty 19.3.2020, 19.3.2021 ja 8.3.2023.