Kadut kaupungin

Kuukauden kirja heinäkuussa 2017: Helsingin kadunnimet.

Kuva: Suvi Syrjänen, Kotus.

Vuonna 1970 ilmestyi pari vuosikymmentä tekeillä ollut Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24), joka selittää Helsingin kadunnimien taustoja. Idea teokseen syntyi jo 1940-luvun puolella, kun Helsingin kaupunki asetti kadunnimikomitean ratkomaan laajentuvan kaupungin kadunnimikysymyksiä. Komitean tehtävänä oli sopeuttaa uusien esikaupunkialueiden ja kantakaupungin kadunnimistö toimivaksi kokonaisuudeksi ja laatia nimiä asemakaavojen uusille kaduille. Mallia kirjaan otettiin Göteborgs namn -julkaisusta. Esipuheessa teoksen tavoitteita kuvaillaan näin:

Saattaessaan nyt julkisuuteen vuosia kestäneen työn tulokset nimistötoimikunta toivoo, että kirjalle kertyisi paljon lukijoita. Kadut muodostavat kaupunkiyhteiskunnassa sen toimintaa jäsentelevän rungon, ja niiden nimet eri aikoina ja eri tavoilla syntyneinä sisältävät paljon monenlaista tietoa. Tieto kadunnimien taustasta elävöittää kadut, joiden varrella asutaan ja liikutaan. Jos tästä kirjasta saatava kotiseututietous hiukankaan lähentää helsinkiläisiä heidän jokapäiväiseen ympäristöönsä, kirja on saavuttanut tarkoituksensa.

Kluuvi, Mannerheimintien, Aleksanterinkadun ja Keskuskadun risteys 1973. Kuva: SKY-FOTO Möller. Helsingin kaupunginmuseo.

Kattava kertomus Helsingin synnystä

Kirjan alkuosa koostuu viidestä helsinkiläisen ja yleisemmin suomalaisen kaupunkinimistön vaiheita käsittelevästä artikkelista. Helsingin kadunnimistön synty ja kehitys vuoteen 1946 mennessä -artikkelissa selostetaan kielivalinnoista ja suomenkielisistä vastineista, joita 1860-luvulla harkittiin ruotsinkielisille kadunnimille:

Estnääsinkatu (Estnäsgatan)
Haakasunninkatu (Hagasundsgatan)
Kamppi (Kampen)
Kluuvi ja Kluuvikatu (Gloet, Glogatan)
Lappviikinkatu (Lappwiksgatan)
Lööksaarenkatu (Lökholmsgatan)
Pleikisaari (Blekholmen)
Punavuoret (Rödbergen)
Sandwiikki eli Santalahti (Sandwiken)
Töölönlahti (Tölöwiken)
Ullaporinwuoret (Ulrikasborgsbergen)

Artikkelit ovat kirjoittaneet Aulis Oja, Åke Granlund, Berndt Aminoff ja Leo A. Pesonen. Artikkeleista selviää Helsingin koko silloinen historia sotineen, tulipaloineen ja (uudelleen)rakennusprojekteineen sen perustamisesta (1550) alkaen.

Äkseerikentästä Kampiksi

Suurin sivumäärä kirjasta kuuluu kuitenkin nimiluetteloille selitteineen, jotka Leo A. Pesonen on koko kirjan toimittamisen ohella koostanut. Katujen, puistojen ja torien lisäksi kaupunginosittaisissa luetteloissa on urheilukenttien, laiturien, saarien, vesialueiden ja muiden yleisten ja tunnettujen maaston paikkojen nimet.

Kantakaupunki, eli kaupunginosat 1–27, Kruununhaasta Vanhaankaupunkiin, on esitetty yhtenä kokonaisuutena. Muut, eli Helsinkiin vuodesta 1949 alkaen liitetyt kaupunginosat 28–54, on esitetty kaupunginosittain.

Tarkk'ampujankatu kuuluu kantakaupungin 7. osaan, Ullanlinnaan eli Ulrikasborgiin.

Kadunnimistön ohella esitellään myös muun muassa kaupunginosien nimien taustaa.

Vallisaari kuuluu Suomenlinnan eli Sveaborgin kaupunginosaan.

Kirjan lopussa on karttaliite, johon on merkitty kaupunginosat ja osat joihin kaupunginosat vielä jakautuvat. Esimerkiksi 12. kaupunginosalla eli Alppiharjulla on osat Alppila ja Harju.

Toimittaja: Suvi Syrjänen

Palaa otsikoihin