Kotuksen uutiset 2024
Miten lain lukija ymmärtää säädöstekstiä?
Säädöskielen ymmärtäminen -raportin tuloksia esiteltiin julkistamistilaisuudessa.
Säädöskielen ymmärtäminen -hankkeen loppuraportin julkistamistilaisuus järjestettiin maanantaina 13. toukokuuta 2024 Helsingissä. Noin viisikymmentä säädöskielestä kiinnostunutta saapui kuulemaan, kun hankkeen tutkijat kertoivat työstä ja sen tuloksista.
Isoja kysymyksiä ymmärtämisestä
Julkistamistilaisuuden avasi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöjohtaja Susanna Siitonen oikeusministeriöstä. Hän kertoi, että hankkeen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten lain lukija ymmärtää säädöstekstiä.
Kyselyillä ja käytettävyystutkimuksilla etsittiin vastauksia muun muassa tällaisiin kysymyksiin: Miten eri lukijaryhmät ymmärtävät säädöstekstiä? Mitkä säädöstekstin ominaisuudet aiheuttavat lukijalle haasteita? Miten hallituksen esityksen säännöskohtaisten perustelujen lukeminen vaikuttaa itse säädöstekstin ymmärtämiseen? Onko ymmärtämisessä sääntelyalakohtaisia eroja ja mistä mahdolliset erot johtuvat? Ymmärretäänkö suomen- ja ruotsinkielistä lakiversiota eri tavoin?
Riesana pitkät virkkeet ja mutkikkaat asiat
Suomenkielisen kyselyn tuloksista kertoi tutkijatohtori Joanna Rydzewska-Siemiątkowska Varsovan yliopistosta. Tulosten perusteella juristin koulutus vaikuttaa ymmärtämiseen olennaisesti: juristeilla todennäköisyys vastata oikein luetun ymmärtämisen tehtäviin oli yli kaksi kertaa niin suuri kuin muilla.
Vastaajien mielestä suomenkielisen säädöstekstin ymmärtämistä vaikeuttivat eniten pitkät virkkeet, sisäiset viittaukset sekä itse asian mutkikkuus. Ymmärtämistä hankaloitti monien vastaajien mielestä myös se, ettei lakikielessä käytetä pistettä järjestysluvun merkkinä toisin kuin suomen yleiskielessä. Ymmärtämistä puolestaan helpottivat kokemus säädöstekstien lukemisesta, allekkaiset luetelmat ja tuttu aihe.
Ruotsinkielinen terminologia hankalaa
Ruotsinkieliseen kyselyyn vastanneet ovat filosofian tohtori Maria Fremerin mukaan hyvin tietoisia siitä, että ruotsinkieliset säädöstekstit ovat Suomessa käännöksiä ja että ne saattavat siksikin olla vaikeita ymmärtää. Jos jokin säädöstekstin kohta on epäselvä, ruotsinkielisistä vastaajista peräti 64 % lukee saman tekstin suomeksi, kun taas suomenkielisen kyselyn vastaajista tekstin lukisi ruotsiksi vain 8 %.
Säädöstekstin ymmärtämistä vaikeuttivat ruotsinkielisen kyselyn vastaajien mielestä virkerakenteen lisäksi eniten erikoistermit ja vaikeat sanat. Monet niistä ruotsinkielisistä, jotka lukevat säädöksen myös suomeksi, mainitsivatkin syyksi tähän juuri sen, että ruotsinkielisen version terminologia on vaikeammin avautuvaa kuin suomenkielisen.
Juristeilla on lukuavain
Suomenkielisestä käytettävyystutkimuksesta kertoi filosofian tohtori Riitta Suominen. Koehenkilöiden – juristeja, päätösvalmistelijoita ja maallikkoja – tehtävänä oli vastata säädöstekstiotteiden perusteella yksinkertaisiin kysymyksiin ja samalla kertoa ääneen, mitä ajattelee tekstiä lukiessaan ja tehtävää tehdessään. Koehenkilöt kiinnittivät huomiota muun muassa termeihin, virkerakenteeseen ja sisäisiin viittauksiin sekä väliotsikoiden puuttumiseen. He pitivät lukemiaan säädöstekstejä raskaina eivätkä välttämättä ymmärtäneet sisältöä, vaikka lukivat tekstit moneen kertaan.
Ruotsinkielisen käytettävyystutkimuksen teki yliopistonlehtori, filosofian tohtori Lieselott Nordman Helsingin yliopistosta. Lakitekstien suuri tietomäärä, monimutkainen virkerakenne ja termit toivat epävarmuutta etenkin niille koehenkilöille, joilla ei ollut juridista koulutusta ja kokemusta. Ymmärtämisvaikeudet myös turhauttivat koehenkilöitä: ne saivat lukijan tuntemaan itsensä tyhmäksi tai harmittelemaan ymmärtämiseen kuluvaa arvokasta työaikaa.
Myös juristit saattoivat olla epävarmoja lukemisen aikana, mutta lopulta he vastasivat lähes aina oikein. Juristeilla onkin Nordmanin mukaan säädöstekstiin eräänlainen ”lukuavain”, joka perustuu oikeustieteelliseen koulutukseen ja kokemukseen ja mahdollistaa säädöstekstin tehokkaan lukemisen.
Viisi suositusta
Tutkijat antoivat tulosten perusteella myös viisi suositusta, joita julkistamistilaisuudessa esitteli hankkeen vastuullinen johtaja, osastonjohtaja Salli Kankaanpää Kotimaisten kielten keskuksesta:
1. Lisätään ymmärrettävyyden arviointi säädösten vaikutusarviointiin.
2. Arvioidaan säädösten ymmärrettävyyttä lainvalmistelussa käytettävyystestauksen avulla.
3. Jatketaan säädöskielen lähentämistä yleiskieleen.
4. Tarjotaan tietoa säädöstekstien lukemisesta ja siinä käytettävistä apuneuvoista.
5. Otetaan ruotsinkielinen säädösversio huomioon lainvalmisteluprosessin alusta lähtien ja lisätään viestintää sen asemasta ja syntyprosessista.
Kaikkien ei ole ymmärrettävä kaikkea
Hankkeen tuloksia ja suosituksia kommentoi puheenvuorossaan lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä. Hän pohti, miltä osin lain on oltava ymmärrettävää koko yleisölle sellaisenaan ja miltä osin oletetaan tarvittavan soveltamisapua ja -ohjeita. Jauhiaisen mukaan lainsäädännön uudistuksissa pyritään rajoittamaan soveltajien oppimiskustannuksia ja siksi parhaan kielellisen ilmauksen sijasta haetaan soveltajille tutuinta ilmausta.
Huomiota on Jauhiaisen mukaan kiinnitettävä myös oikeusjärjestyksen helppolukuisuuteen, koska samaa asiaa säännellään eri laeissa. Jauhiainen totesi, että lain periaatteiden käytännön soveltaminen ja merkityksen ymmärtäminen voivat edellyttää muun lainsäädännön ymmärtämistä – esimerkiksi osakeyhtiölain ymmärtämiseksi on ymmärrettävä kirjanpitolainsäädäntöä.
Tärkeä tutkimus
Tilaisuudessa oli varattu aikaa myös kysymyksille ja keskustelulle. Keskustelua käytiin muun muassa tutkimuksen säädösaineiston valinnasta, säädösten kääntämisestä, termeistä ja niiden määritelmistä sekä ymmärtämisen apuneuvoista.
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä kiitti päätössanoissaan tutkimusryhmää. Nissilä kiitti myös valtioneuvostoa tärkeän tutkimuksen tilaamisesta.
- Tutkimus: Säädöskielen ymmärrettävyyteen on syytä panostaa (Valtioneuvosto, 13.5.2024)
- Säädöskielen ymmärtäminen -hankkeen loppuraportti (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)
- Säädöskielen ymmärtäminen -hankkeen sivu (Tieto käyttöön, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta)