Siirry sisältöön
Haku

Kotuksen uutiset 2024

10.4.2024 11.40

Vakiintunutta kielenkäyttöä ja maailmanluokan asiantuntemusta

Mediakoosteessa asiaa muun muassa rinnakkaiskielten käytänteistä ja hauskoista anekdooteista.

Kevät on hiipinyt elinpiireihimme ehkä hieman liiankin hiljaisella tahdilla. On siis hyvä hetki kääntää katse menneiden viikkojen mediaseurantaan! Julkisessa keskustelussa esillä ovat olleet Kielitoimiston sanakirjan maaliskuinen päivitys, kansalliskielten haasteet sekä Kotimaisten kielten keskuksen henkilöstön asiantuntemus. 

Kielen- ja nimistönhuollon palvelut ja niitä tukevat julkaisut ovat saaneet oman osansa mediahuomiosta. Esimerkiksi uudistettu Kielikello-lehti noteerattiin kieliaiheisten kirjoitusten julkaisualustana ja hauskojenkin kertomusten tietopankkina.

Huuto keväälle. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Huuto keväälle. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Me päivitimme Kielitoimiston sanakirjaa, te reagoitte

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) julkaisemaan Kielitoimiston sanakirjaan tehtiin laaja päivitys 19. maaliskuuta. Tuolloin julkaistiin yli 400 kokonaan uutta sana-artikkelia ja noin 1200:aa sana-artikkelia päivitettiin. 

Sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti vieraili päivityksen yhteydessä Ylen Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa. Pyhälahti keskusteli ohjelman juontajan Pasi Heikuran kanssa esimerkiksi siitä, millä periaatteilla sanakirjaa toimitetaan. Keskustelu poiki itse ohjelman lisäksi myös kolmiosaisen blogikirjoitussarjan, jossa Pyhälahti avaa erityyppisten sanojen päätymistä sanakirjaan, sana-artikkelien päivittämistä sekä sanojen poistamista.

Kielitoimiston sanakirjan päivitys puhutti myös influenssereita (huom. tämäkin sana lisättiin nyt sanakirjaan). Ainakin toimittaja-ohjaaja Ina Mikkola ja Youtube-tähti Ville Mäkipelto osallistuivat keskusteluun. Heidän julkaisuissaan on huomioitu sanakirjan lisäyksille keskeinen ominaisuus: sanakirjaan otettavan sanan ei tarvitse olla uusi, vaan sen täytyy olla kieleen vakiintunut. Sanojen merkitykset voivat myös olla muuttuvia ja moninaisia, kuten Mikkola mielisanansa kohdalla toteaa.

Elannon työntekijä esittelee mämmirasioita, 1950-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Yksityiskohta.
Kiistelty kevätmässy! Elannon työntekijä esittelee mämmirasioita, 1950-luku. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Pöhötystä ja rappeutumista havaittavissa?

Kansalliskielten kohtaamat haasteet herättävät jatkuvasti keskustelua. Esimerkiksi Kouvolan Sanomat julkaisi jutun, jota varten oli kysytty paikallisilta yrityksiltä syitä siihen, miksi englannin kieli on yritysmaailmassa niin vahvasti esillä. Kirjoituksessa haastateltiin Kotuksen johtajaa Leena Nissilää, joka korostaa rinnakkaiskielisten käytänteiden tärkeyttä. Kielten ei Nissilän mukaan siis tarvitsisi kilpailla keskenään vaan niiden käyttö voisi tukea toinen toistaan.

Samat teemat olivat esillä Nissilän esityksessä Opetushallituksen ja Suomenopettajat ry:n järjestämillä Suomi toisena kielenä -kehittämispäivillä. Helmikuun 2024 Suomenopettajat-lehdessä (yhdistyksen jäsenlehti) julkaistussa Satu Rakkolainen-Sossan tapahtumareportaasissa nostetaan esille Nissilän kommentti siitä, kuinka kansalliskielten haltuunotto on kriittinen osa kotoutumista ja kielten elinvoimaisuutta.

Kielenkäytön haasteet tunnistetaan myös virkakielen parissa. Kotuksen kielipolitiikan asiantuntijaa Matti Räsästä haastateltiin Keskisuomalainen-lehden virkanimikkeitä käsittelevään artikkeliin. Virkanimikkeiden pöhöttymisellä tarkoitetaan jutussa nimikkeiden pitenemistä, joka on seurausta niiden sisällöllisestä laajuudesta. Räsänen toteaa, että usein vähemmän on enemmän.

Kevään ensimmäiset voikukat. Kuva: Vesa Heikkinen.
Paikka kevään ensimmäisille voikukille. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Kotuksen palvelut, julkaisut ja asiantuntemus esillä

Etelä-Saimaa -lehti nosti Viikon vinkki -osiossaan esille verkosta löytyviä kielenhuollon työkaluja. Kielitoimiston ohjepankki mainitaan kirjoituksessa mainiona yleiskieltä koskevien kieli- ja nimiohjeiden kokoelmana. Toimittaja Heinihanneli Svärd kertoo, että ohjepankista löytyy tietoa muun muassa merkkien ja numeroiden käytöstä, nimien oikeinkirjoituksesta sekä lauseiden rakenteesta. Jutussa vinkataan myös muista Kotuksen verkkopalveluista ja -julkaisuista, esimerkiksi Kuukauden sana -palstasta.

Mediassa on kirjoitettu myös Kotuksen julkaisemasta Kielikello-lehdestä, joka siirtyi maaliskuussa uudelle julkaisualustalle. Uudistus huomioitiin Kulttuuritoimitus-lehden kolumnissa, jossa tietokirjailija Sari Harsu nostaa esille Kielikellon keskeisenä kieliaiheisena julkaisuna. Harsu kirjoittaa muun muassa kieltä koskevan tiedonvälityksen keskittymisestä, lehden sisältöjen moninaisuudesta sekä siitä, että Kielikellon sivuilta on vuosien varrella löytynyt yksi jos toinenkin hauska anekdootti. 

Ruotsin suomalaismurteiden sanakirjan (Ordbok över Finlands svenska folkmål) päätoimittaja Caroline Sandström vieraili Ylen Näst sista ordet -radio-ohjelmassa. Ohjelman toimittajat toteavat sanakirjan olevan heidän työssään usein pelastus, sillä ruotsin kielen käytön moninaisuus Suomessa pääsee välillä yllättämään heidät. Sattuvatpa he juonnossaan myös kehaisemaan Sandströmiä henkilöksi, joka tietää Suomen ruotsalaismurteista ehkä enemmän kuin kukaan muu maailmassa.


Palaa otsikoihin