Kotuksen uutiset 2024
Emäntä ei ole tätä päivää
Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet ja uudissukunimet esillä mediassa.
Elokuun mediakoosteessa kurkataan kesän kiinnostaviin mediaosumiin. Kotuksen asiantuntijoita on haastateltu ja pyydetty apuun moninaisten aiheiden parissa. Esillä ovat olleet sukupuolineutraalit ammattinimikkeet, uudissukunimet, englannin kielen käytön yleistyminen ja kielentutkimus rikostutkimuksen apuna. Koosteen lopuksi painokkaita sanoja sivistyksestä.
Emäntä vai keittiöpäällikkö?
Kotuksen kielenhuolto-osaston erityisasiantuntija Liisa Raevaara ottaa kantaa Rasmus Ekströmin kirjoittamassa uutisessa emännän työnimikkeeseen. Helsingin Sanomat uutisoi TE-palveluiden verkkosivuilla julkaistusta Jyväskylän yliopiston avoimesta työpaikasta, jossa Konneveden tutkimusasemalle haettiin emäntää yhdeksän viikon sijaisuuteen. Työpaikan mainostaminen emännän tittelillä herätti keskustelua. Raevaara kommentoi emäntä-työnimikkeen olevan suositusten vastainen ja vanhentunut, ja sanoo sen olevan vahvasti sukupuolittunut ammattinimike.
Raevaara mainitsee uutisessa, että työelämässä ammattinimikkeitä on viime vuosina muutettu sukupuolineutraaleiksi. Myös suomen kielen lautakunta on jo vuonna 2007 antanut suosituksen, jossa sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden käyttöä kehotettiin välttämään. Raevaara ehdottaa, että emännän sijasta ammattinimikkeenä voitaisiin käyttää esimerkiksi keittiöpäällikköä, keittiötyöntekijää tai kokkia, riippuen työtehtävien laadusta.
Kotuksen virkakielen asiantuntija Ulla Tiililä puolestaan oli mukana Sveriges Radio Finskassa sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden neutralisointia käsittelevässä keskustelussa. Tiililä kertoo, että suomen kielen lautakunnalla sekä Euroopan neuvostolla on suositukset sukupuolineutraalille kielenkäytölle. Radio-ohjelmassa mainitaan esimerkkeinä termit esimies ja lakimies, joille halutaan vastineet. Ohjelmassa todetaan, että kaikki eivät ole ammattinimikkeiden muutoksista yhtä innoissaan, eikä tarvetta termien vaihtamiselle aina ymmärretä.
Englanti ujuttautuu kotikieleksi
Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen ja kielitieteilijä Janne Saarikivi kommentoivat yhteiskunnan englanninkielistymistä toimittaja Silva Virtasen kirjoittamassa artikkelissa. Aikaisemmin elokuussa Helsingin Sanomissa nostettiin esille ilmiö suomalaisista perheistä, jotka ovat valinneet puhua kotikielenään englantia.
Virtasen uutisessa todetaan, että englannin valitseminen kotikieleksi heijastaa yhteiskunnan englanninkielistymistä ja kielen hallitsevaa asemaa. Saarikiven mukaan Suomessakin ylemmistä korkeakoulututkinnoista noin 40 prosenttia opiskellaan englanniksi, ja englanninkielistyminen valuu myös yhä alemmille kouluasteille. Räsäsen mukaan olisi olennaista vaalia kouluissa kotimaisten kielten korkeaa opetus- ja vaatimustasoa, ja että viranomaisten kielitaitovaatimuksista pidettäisiin kiinni.
Uudissukunimet innostavat
Kotuksen nimistönhuollon erityisasiantuntija Petra Saarnisto oli vierailemassa kesäkuussa Ylen Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa. Saarnisto käsittelee ohjelman juontajan Pasi Heikuran kanssa sukunimien historiaa Suomessa ja nykyisiä uudissukunimien trendejä. Saarnisto kertoo, että innostus uudissukunimiin on noussut 2000-luvulla. 1900-luvun alussa sukunimiä muutettiin, koska ruotsinkielisiä nimiä haluttiin suomalaistaa. Nykyisin uudella sukunimellä voidaan korostaa esimerkiksi yksilöllisyyttä.
Kotuksen asiantuntijoiden kokoama Ehdotuksia uusiksi sukunimiksi -julkaisu mainitaan hyvänä uusien sukunimien suunnittelun apukeinona. Suomenkielisten nimien luettelo sisältää noin 5 800 ja ruotsinkielisten nimien luettelo noin 500 nimeä.
- Pasi Heikura & Tina Cavén: Uudissukunimiä otettiin trendien mukaan jo sata vuotta sitten (Yle, 26.6.2024)
- Ehdotuksia uusiksi sukunimiksi
Katoamistapaus ja kirjeen kieli
Kotuksen asiantuntijoita Elina Heikkilää ja Ulla Tiililää pyydettiin analysoimaan Ylelle saapunutta kirjettä vanhaan katoamistapaukseen liittyen. Kirje oli osoitettu rikostoimittaja Tuomas Rimpiläiselle, ja sen kirjoittaja väitti tietävänsä syyllisen Piikkiössä vuonna 1988 tapahtuneeseen katoamistapaukseen.
Rimpiläinen saa satunnaisesti henkirikoksiin liittyviä vihjeitä, mutta usein ne liittyvät hiljattain uutisoituihin tapauksiin. Kirjeessä kielentutkijoiden huomion herätti huolimattomuus, oikeinkirjoituksen puute ja virallisen asiakirjeen rakenteen myötäily. Heikkilä ja Tiililä pohtivat ainakin sitä, onko kirjeen huolimaton ulkoasu tahatonta vai halusiko kirjoittaja tarkoituksella antaa itsestään huolimattoman kuvan.
Sivistys, koulusivistys ja sydämen sivistys
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä piti puheen Kansanopistopäivien yhteydessä Rovala-opiston 70-vuotisjuhlaseminaarissa 7. kesäkuuta 2024. Suomen Kansanopistoyhdistyksen sivuilla julkaistussa puheessaan Nissilä kertoo sivistyselämästä tulevaisuuden Suomessa. Sivistyshallinto 2030 -raportissa nosteaan esille, miten opetus- ja kulttuuriministeriö toimialoineen vastaa koko yhteiskunnan sivistysperustasta.
”Ilman sivistyselämää ihminen ei olisi ihminen, ei itselleen eikä toisilleen”, Nissilä kirjoittaa. ”Sivistyselämä lujittaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja keskinäistä kunnioitusta. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimimme avoimesti, vastuullisesti ja luottamusta rakentaen. Kannamme suurta yhteiskunnallista vastuuta suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä. Luomme kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä edellytykset kansalaisten hyvinvoinnille, yhdenvertaisuudelle, yhteiskunnan kestävälle kehitykselle ja resilienssille eli muutoksen sietokyvylle ja sen kohtaamiselle.”