Kotuksen uutiset 2023
Yhteistyö keskeistä Kotuksen kielilautakunnille
Lautakunnat kokoontuivat yhteiseen kehittämisaamupäivään joulun alla.
Lautakuntien yhteiskokouksessa keskiviikkona 20. joulukuuta 2023 kuultiin suomen, ruotsin, romanikielen, viittomakielten ja saamen kielten lautakuntien alustukset lautakuntatyön keskeisimmistä kysymyksistä sekä Kotuksen koordinoiman karjalan kielen asiantuntijaryhmän esittäytymispuheenvuoro. Yhteisesti keskusteltiin kesällä 2024 alkavalle lautakuntien seuraavalle kolmivuotiskaudelle nousevista teemoista.
Kotuksen koordinoimien kielilautakuntien tehtävänä on päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista suosituksista. Lautakuntien käytännön tehtävät kuitenkin eroavat toisistaan sen mukaan, miten kunkin kielen huoltoon liittyvä käytännön työ on organisoitu ja millainen kunkin kielen asema on.
Kielten käytön suosituksia ja kannanottoja
Kielenkäytön suositusten ja linjausten antamisen ohessa lautakunnat toimivat asiantuntijaeliminä myös kielten käytön edistämiseen, kielten asemaan ja kieli-ilmapiirin seurantaan liittyvissä kysymyksissä sekä laativat kannanottoja ja lausuntoja. Etenkin vähemmistökielten lautakuntien työ liittyy myös kielten käytön kehittämisen ja kielten elvytyksen tukeen.
Romanikielen lautakunnan puheenjohtaja Henry Hedman nosti lautakunnan tukemista tavoitteista esille muun muassa romanikielen etäopetuksen edistämisen sekä romanikielisten lastenohjelmien tarjonnan lisäämisen. Nämä ovat osa vuonna 2022 julkaistua romanikielen elvytysohjelmaa. Lautakunta on aktiivinen kielipoliittisessa asiantuntija- ja vaikuttamistyössä, ja monet sen tavoitteista jatkuvat myös uudella toimintakaudella.
Viittomakielten lautakunnan puheenjohtaja Sanna Paasonen nosti esille keskeisinä lautakunnan tukemina kehittämisteemoina muun muassa suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen opetuksen. Aihetta pohtii tällä hetkellä myös Opetushallituksen työryhmä, jossa lautakunnalla on edustajansa. Paasonen kertoi myös viittomakieliin kotouttamisen sekä viittomakielisen selkokielen tutkimuksen tarpeesta, jotka on nostettu esille lautakunnan työssä.
Kielten huollon erilaiset rakenteet
Saamen kielten lautakunnan puheenjohtaja Jussi Ylikoski pohti lautakunnan roolia osana saamen kielten huollon kokonaisuutta. Saamen kansan yhteispohjoismainen Kielikaltio (Sámi Giellagáldu) päättää nykyisin saamen kieliä koskevista linjauksista. Tästä syystä lautakunnan tehtäväksi ovat jääneet lähinnä Suomen alueen saamenkielistä nimistöä koskevat linjaukset. Kielipoliittista työtä taas tekee Suomen saamelaiskäräjien kielineuvosto.
Karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Pirkko Nuolijärvi kertoi ryhmän tehtävistä, jotka liittyvät kielen pitkän tähtäimen tuen suunnitteluun. Ryhmän tehtävänä on myös laatia ehdotus karjaan kielen pysyvän asiantuntijaelimen tarpeesta ja tehtävistä. Tällä hetkellä karjalan kielellä ei ole kielilautakuntaa. Kielen uudissanastoa ja materiaaleja kehitetään määräaikaisella rahoituksella toimivassa Itä-Suomen yliopiston hankkeessa.
Yhteinen kielimaisema ja monikielinen Suomi
Kieli-ilmapiiri, monikielisyys ja kielten asema toistuivat teemoina myös kansalliskielten lautakuntien puheenvuoroissa. Ruotsin kielen lautakunnan puheenjohtaja Jannika Lassus puhui muun muassa ruotsin kielen asemasta etenkin englannin kielen vallatessa alaa palveluissa ja myös digitaalisessa ympäristössä. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö kertoi, että kuluvalla toimintakaudella kielitietoisuus ja monikielisyys yhteiskunnassa ovat olleet lautakunnan keskeisiä teemoja.
Yhteiskeskustelussa lautakunnat olivat yksimielisiä siitä, että lautakuntien työn osittain esilaisista painotuksista huolimatta vuoropuhelu ja yhteistyö on keskeistä. Etenkin ajatus monikielisen Suomen yhteisestä kielipoliittisesta ohjelmasta kieli-ilmapiirin kehittämisen ja rinnakkaiskielisyyden tukena herätti innostusta.
Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä toimivat suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakunnat. Tämänhetkisten lautakuntakokoonpanojen toimintakausi alkoi 1. kesäkuuta 2021 ja se jatkuu 31. toukokuuta 2024 saakka.
Teksti: Lotta Jalava
Kuvat: Olli Tamminen
