Kotimaisten kielten keskus osaksi uutta virastoa

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastorakenne muuttuu osana Sivistyshallinto 2030 -uudistusta. Hallitusohjelmaan sisältyvän uudistuksen valmistelua jatketaan ministeriryhmän 19. joulukuuta 2023 tekemien linjausten pohjalta.

Jatkossa sivistyshallinto koostuisi yhdentoista viraston sijasta viidestä virastosta. Virastojen nimet päätetään myöhemmin, ja ne perustetaan joko uusina virastoina tai virastoja yhdistäen. Virastojen toiminta alkaisi 1. tammikuuta 2026. Uudistus edellyttää myös muutoksia lainsäädäntöön.

Kotimaisten kielten keskus kuuluisi jatkossa kasvatuksesta, koulutuksesta ja kielestä vastaavaan kokonaisuuteen. Kokonaisuuteen sisältyisivät Kotuksen lisäksi Opetushallitus ja sen erillisyksiköt Koulutuksen arviointikeskus, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus sekä Ylioppilastutkintolautakunta.

Toimintaedellytysten säilyttävä

Kotimaisten kielten keskuksessa päätöstä ehdittiin jo odottaa. Kotuksen toimintakenttä on laaja, mutta resurssit ovat useiden peräkkäisten valtionhallinnon säästöohjelmien vuoksi vähentyneet radikaalisti. ”On tärkeää, että saamme apua viraston velvoitteisiin, erityisesti yleishallinnon ja tietohallinnon hoitamiseen”, johtaja Leena Nissilä toteaa. ”Voimme siten keskittää voimavaramme substanssitehtäviin ja turvata niiden hoitamisen jatkossakin.”

Myös kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää korostaa kotimaisten kielten huollon ja käytön toimintaedellytysten varmistamista: ”Toivon, että myös tulevassa virastossa Kotuksen toiminnot profiloidaan siten, että kaikki asiakkaat löytävät ne helposti jatkossakin.”

Kotus yhden ja saman katon alla

Sanakirjaosaston johtaja Pirkko Kuutti pitää tärkeänä, että Kotuksen toimintoja ei olla sijoittamassa eri virastoihin. ”Sanakirjatyö on hyvin aineistosidonnaista, joten Kotuksen erikoiskirjaston ja kieliaineistojen tulee olla meitä lähellä”, hän painottaa.

Kotuksen kaikkien toimintojen säilyminen saman katon alla ilahduttaa myös ruotsin kielen osaston johtajaa Charlotta af Hällström-Reijosta: ”Ruotsin kielen osaston kielenhuoltajat ja sanakirjantoimittajat jakavat osaamistaan toisilleen, minkä vuoksi osaston hajoaminen olisi ollut todella suuri menetys”, hän sanoo.

Laatu ja palvelukyky säilytettävä

Virastorakenteen tiivistäminen on vain osa uudistusta. Tarkoituksena on esimerkiksi keskittää ja yhdenmukaistaa tietohallinnon järjestelmiä ja digitaalisia palveluja. Lisäksi yhtenäistetään toimintatapoja ja uudistetaan työnjakoa yhteisissä palveluissa.

Uudistus pohjautuu aiempaan valmisteluun, jossa tavoitteena oli varmistaa ministeriön ja virastojen toiminnan laatu ja palvelukyky tulevina vuosina. Uudistus tukee osaltaan myös valtion tuottavuusohjelman toteuttamista, vaikka ohjelman toimet valmistellaankin uudistuksesta erillisinä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla julkaistussa uutisessa kerrotaan tarkemmin uudesta virastorakenteesta, uudistuksen suuntaviivoista sekä aikataulusta.

• Sivistyshallinnon uudistus etenee – OKM:n hallinnonalalla tehtäviä hoitaisi vuoden 2026 alusta viisi virastoa (okm.fi, 20.12.2023)