Kotuksen uutiset 2022
Tarkkuutta kielenkäyttöön!
Kieliaiheisia kirjoituksia mediassa keväällä 2022.
Kotimaisten kielten keskus on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa. Tänä keväänä keskustelua ovat herättäneet ainakin kielenkäytön kyvykkyydet, paikannimilaki, elintarvikkeiden monikieliset nimet, Kielitoimiston sanakirjan sisällöt sekä suomen kielen opiskeleminen.
Kielenkäyttöön tarvitaan kykyä
Teppo Sillantaus arvostelee Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ihmisten kielellisiä kyvykkyyksiä. Nykyään puhutaan muun muassa globaaleista kyvykkyyksistä, Venäjän kyvykkyyksistä, Naton kyvykkyyksistä ja dynaamisista kyvykkyyksistä. ”Käytetään siis ilmausta kyvykkyydet, vaikka tarkoitus on puhua kyvystä tai kyvyistä. Kuten esimerkiksi Naton kyvystä taata ilmanherruus.”
Sillantaus haluaa oikaista englannin kielen sanasta capability tehdyn käännösvirheen. ”Siis: dynaamiset kyvyt, ei dynaamiset kyvykkyydet. Venäjän sotilaalliset kyvyt. TietoEvryn globaalit kyvyt.” Hän saa tukea oikaisulleen englannin kielen kääntäjä Tero Valkoselta sekä Kotimaisten kielten keskuksen Ulla Tiililän Hyvää virkakieltä -kolumnista.
- Teppo Sillantaus: Missä on kielelliset kyvykkyytemme? (Helsingin Sanomien Kuukausiliite, 7.5.2022)
- Ulla Tiililä: Hallintoa kehitetään käsitteillä (Hyvää virkakieltä, 29.9.2020)
Suomeen toivotaan paikannimilakia
Paikkojen nimeämisestä on käyty vääntöä Närpiössä, kirjoittaa Jorma Havula Ilkka Pohjalaisessa. Närpiöön rakennettava silta on haluttu nimetä suomeksi Koiraluodon sillaksi, vaikka paikalliset tuntevat sillan lähellä olevan saaren ruotsinkielisellä nimellä Hundholmen. Artikkelissa pohditaankin paikannimilain tarvetta Suomessa. ”Nimistä päättää nyt moni eri taho riippuen siitä, millaisesta nimestä on kysymys.”
Kotuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamon mukaan perinnäisistä nimistä ei kellään ole päätösvaltaa: ”Perinnäiset nimet ovat periaatteessa yhteistä omaisuuttamme ja ne ovat vakiintuneet käyttöön paikallisesti. Saaren nimi Hundholmen on juuri tällainen nimi.”
Kotuksen tehtävänä on Onkamon mukaan antaa asiantuntemusta nimistä ja suojella niitä. Lisäksi tehtävänä on huolehtia siitä, että paikannimet tukevat yhteiskunnan toimivuutta.
- Jorma Havula: Suomesta puuttuu paikannimilaki, se selkiyttäisi Närpiön siltakiistan kaltaisia tilanteita (Ilkka Pohjalainen, 15.5.2022)
- Saaren nimeä Hundholmen ei käännetä sillan nimessä (Ajankohtaista nimistä, 12.5.2022)
Tuplarapeita kanansiipiä
Kauppojen hyllyillä voi nykyään nähdä double crispy kanan fileefingersejä, vegenugget mexicaneja ja blueberryn tuoksuista nestesaippuaa. Kotimaiset yritykset ovat alkaneet käyttää englannin kieltä tuotenimissään, mikä on herättänyt kysymyksiä nimeämisperusteista ja suomen kielen asemasta.
Valmistajat perustelevat sekakielisiä nimiä esimerkiksi nuorison käyttämällä englantia ja suomea sekoittavalla slangilla ja käsitteiksi muuttuneilla tuotenimillä. Sellaisia ovat muun muassa Butter Chicken tai Vegan Pasanda, jotka ovat kuluttajille ennestään tuttuja ruokia.
Suomen kielen virallinen asema on vahva, sillä se on yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli. Kotuksen erityisasiantuntija Matti Räsäsen mukaan suomen kielen säilymistä suurempi huoli on, muokkautuvatko puheyhteisön asenteet tulevaisuudessa siihen suuntaan, ettei kielellä ole merkitystä. Räsänen toivookin, että mahdollisimman monella olisi pääsy puheyhteisön jäseneksi: ”Puhutaan puheyhteisön jäseneksi pääsystä. Madalletaan kynnystä siihen, että millä tahansa, vähäiselläkin kielitaidolla, pääsee suomenkielisen puheyhteisön jäseneksi ja voi käyttää kieltä.”
Sanakirja elää kielen mukana
Miksi sanat lennonvarmistuskeskus ja hakamies on poistettu Kielitoimiston sanakirjasta, ja mitä ne ovat tarkoittaneet? Löytyykö puhelinkoppi vielä sanakirjasta? Mistä uudet sanat tulevat?
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti vastaa muun muassa näihin kysymyksiin Jari Aulan toimittamassa Kielen päällä -podcastissa. Lisäksi saamme kuulla, mikä on Pyhälahden inhokkisana.
Kielen oppimisen iloja
Millaisia ajatuksia ja tunteita suomen kielen oppiminen ja opiskelu voivat herättää? Englanninkielisessä Subtitle-podcastissa äänessä ovat muun muassa toimittaja Kavita Pillay ja Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Henna Makkonen-Craig.
Podcastissa keskustellaan esimerkiksi siitä, millaisia yllättäviä esteitä suomen kielen oppija voi kohdata oppimisprosessinsa aikana. Lisäksi keskustelijat pohtivat, miten kielen opiskelun rutiini voi auttaa jaksamaan nykyisessä maailmantilanteessa ja millaiset asiat voivat inspiroida kielenoppijaa.
Podcastissa vastataan myös yllättäviin kysymyksiin. Puhuuko Michelle Obama suomea? Mitkä ovat oopperalaulaja Betanyn vinkit suomen kielen oppimisessa?
