Kotuksen uutiset 2022
Eniten ärsyttää kaikki
Kieliaiheisia kirjoituksia mediassa.
Ne yhdys sanat! Mediassa on keväällä käsitelty muun muassa vanhempien omaa jargonia, K-alkuisia paikannimiä, ärsyttäviä kielen ilmiöitä sekä paikannimien muutostoiveita.
Vanhemmuus on kielellinen matka
Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Ilona Paajanen kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa vanhemmuuteen liittyvästä sanastosta. Lapsen saamisen myötä vanhempien puheeseen voi ilmestyä esimerkiksi liuta uusia, yhdyssanoista johdettuja lyhenteitä, kuten heso, ruso ja nipa. ”Heso tarkoittaa hedelmäsosetta, ruso ruokasosetta ja nipa niskapaskaa eli vaipasta niskaan asti leviävää kakkaa”, Paajanen suomentaa.
Vanhemmuusjargonille on tyypillistä myös kirjainlyhenteiden käyttö (kai-kai ’kainalosta kainaloon -mitta’) sekä hellittelyt, esimerkiksi uli- ja yli-deminutiivijohdokset. Tuoreet vanhemmat omaksuvat uuden kielen yleensä vuorovaikutuksessa muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Myös sosiaalinen media synnyttää ja levittää kieltä tehokkaasti. ”Äitiys on aikamoinen matka”, Paajanen kertoo. ”Yllätyin siitä, kuinka nopeasti uudet sanat jäävät omaan kieleen.”
Koo niin kuin kaupunginosa
Kamppi, Kluuvi, Käpylä, Koskela... Helsingin Sanomissa on kiinnitetty huomiota siihen, miten moni Helsingin kaupunginosien nimistä alkaa K-kirjaimella. Asia nousi lehden aloitteesta keskusteluun jopa Helsingin nimistötoimikunnassa. ”Mitään kovin ’pärähdyttävää’ teoriaa emme kyllä saaneet aikaiseksi”, kertoo nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen. ”Kun noita kaupunginosan nimiä tarkastelee, niin aika monessa taustalla oleva ruotsinkielinenkin on alun perin K-alkuinen tai sitten G-alkuinen.
K on muutenkin suomen kielen sanoissa yleisin alkukirjain. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntijan Petra Saarniston mukaan lähes joka kuudes Kielitoimiston sanakirjan hakusanoista alkaa K-kirjaimella. ”Myös muissa paikannimissä K on yleisin alkukirjain. Sen näkee esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston aineistosta. K:lla alkavat paikannimet täyttävät 216 arkistolipasta. Toiseksi eniten on P:llä alkavia: 136 arkistolipasta. Suomen kuntien nimistäkin 56 alkaa K:lla; se on noin 18 prosenttia kaikista kuntien nimistä.”
Hengitä syvään
Kieli ärsyttää aina vain. Tuoreen kyselyn mukaan ruotsalaisia ärsyttävät kielessä erityisesti yhdyssanavirheet, sukupuolineutraali hen-pronomini, englanninkielisten sanojen runsas käyttö sekä vanhentuneina pidetyt etnisiin ryhmiin viittaavat termit.
Ruotsalaisten huolenaiheet kuulostavat tutuilta, kertoo Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltaja Henna Leskelä. ”Paljon kommentoidaan median kieltä, sillä sitähän ihmiset kuulevat ja lukevat”, Leskelä sanoo. ”Valitetaan siitä, että omistusliitteet jäävät pois ja muukin puhekielisyys leviää kirjoitettuun tekstiin, samoin englanninkieliset termit, kuten podcast.”
Malttia paikannimien kanssa
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut esille teiden ja katujen nimien muutosehdotuksia. Ylen sivuilla kirjoitetaan Kuusamossa sijaitsevasta, neuvostosotilaiden mukaan nimetystä Punaisentorintiestä. Kuntalaisaloitteissa väläytellään vaihtoehdoiksi Rauhantietä ja Maidanintietä.
Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamo muistuttaa, että nimistönsuunnittelun perusperiaate on, että tiennimillä tulisi olla jonkinlainen yhteys paikan perinnäiseen nimistöön, historiaan tai kulttuuriin. ”Vakiintunutta ja toimivaa tienimeä ei muuteta ilman pätevää syytä”, Onkamo kertoo. ”Pätevä syy voi olla esimerkiksi liikennejärjestelyjen muutos, jossa yhtenäisenä jatkunut katu katkaistaan.”