Kotuksen uutiset 2022
Raskautuva ihminen ja ihmismieli
Kieliaiheisia kirjoituksia mediassa.
Kieliasiat kiinnostavat aina vain! Mediassa on vuodenvaihteen molemmin puolin käsitelty muun muassa paikannimien taivuttamista, raskaita luontosanoja ja raskautumista sekä sanavaraston mittaamisen hankaluutta.
Paikannimiä monesta näkökulmasta
Ulkopolitiikka-lehdessä kirjoitetaan maiden välisistä nimikiistoista: esimerkiksi Japanin mielestä erään merialueen kansainvälisen nimen tulisi olla Sea of Japan, kun taas Etelä-Korean mukaan merta pitäisi kutsua nimellä East Sea. Paikannimiin liittyvät poliittiset erimielisyydet voivat jatkua vuosikymmeniä ja aiheuttaa isoja ongelmia.
Tällaiset kiistat nousevat säännöllisesti esiin myös UNGEGNissä, YK:n talous- ja sosiaalineuvoston paikannimiasiantuntijoiden ryhmässä, jossa Suomea edustavat Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamo sekä Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Teemu Leskinen.
- Kaarina Vainio: Nimillä tehdään politiikkaa – ja riidat roihuavat YK:ssa (Ulkopolitiikka, 9.12.2021)
Keminmaassa Keminmaan tavalla
Keminmaassa vai Keminmaalla? Lapin Kansassa kirjoitetaan paikannimien taivuttamisesta: paikkakuntalaiset ovat yleensä tarkkoja siitä, että heidän kotipaikkansa nimi taivutetaan oikein. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist kertoo, että oikean taivutuksen ratkaisee paikkakunnan oma, vakiintunut käytäntö.
Paikannimien taivutuksen voi tarkastaa Kotuksen Asutusnimihakemistosta. Hakemistossa on 23 000 nimeä, joiden joukossa on kuntien ja kaupunkien nimien lisäksi muun muassa kyliä ja kaupunginosien nimiä. Keminmaassa ollaan tosiaankin Keminmaassa.
Raskautuminen on suotavaa
Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Ilona Paajanen kertoo Kaksplus-sivuston haastattelussa raskautua-verbin käytöstä raskaaksi tulemisen yhteydessä. Raskautuminen on vanhastaan tarkoittanut ensisijaisesti henkistä rasittumista tai jonkin murheen kantamista, mutta sanan uudempi merkitys voi olla erityisen positiivinen:
”Nykykielenkäyttäjille saattaa kalahtaa jonkinlainen sattumanvaraisuuden tai jopa suunnittelemattomuuden vivahde korvaan, kun puhutaan raskaaksi tulemisesta. Raskautua sen sijaan ilmentää, että raskaus on suunniteltu ja toivottu yrittämisen tulos”, Paajanen kertoo.
Pörriäistekoja viimeisellä rannalla
Meteorologi Kerttu Kotakorpi kirjoittaa Ylen sivuilla uusista ilmastoon liittyvistä sanoista. Jutussa nostetaan esille monia Kotimaisten kielten keskuksen Vuoden sanapoiminnot -listoille nostettuja sanoja.
Ilmastoon liittyvät uudissanat eivät usein ole erityisen neutraaleja. Osa sanoista on ratkaisukeskeisiä (niityttäminen, pörriäisteko ja vihreä siirtymä), osa taas selvemmin huolen sävyttämiä (helleuupumus, ilmastohätätila ja ympäristösuru).
Äiti nimeltä äiti
Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla pohditaan sitä, miksi lapsia kutsutaan heidän oikeilla etunimillään, mutta äitejä ja isiä kutsutaan äideiksi ja isiksi. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntijan Kirsti Aapalan mukaan kyse on suvun merkityksestä ja sukulaisten rooleista.
Lapsille opetetaan pienestä pitäen, kuka kuuluu sukuun, ja sukulaisten vakiintuneet nimitykset helpottavat opettemista. Äidin, isän ja muiden sukulaisten roolit ovat myös etunimiä keskeisempiä: vanhempiin ja sukulaisiin voi turvautua, ja he muodostavat tärkeän turvaverkon. Etunimen käyttö on toisaalta yksi tapa erottaa yksilöitä suuremmasta joukosta, ja siihen liittyy myös lasten kutsuminen etunimellä.
Mittaamaton sanavarasto
Helsingin Sanomissa kirjoitetaan ihmisen sanavarastosta. Hyvä sanavarasto on tärkeä työkalu arkielämän sujumisen kannalta, kertoo kielentutkija ja soveltavan kielentutkimuksen dosentti Mari Honko Jyväskylän yliopistosta. Honko puhuisi itse kuitenkin mieluummin sanavarannosta: termi tavoittaa hänen mielestään paremmin ajatuksen siitä, että ihmisen hallitsema sanasto on dynaaminen. Se karttuu ja muovautuu jatkuvasti.
Ihmisen sanavaraston mittaaminen on hankalaa. Lisäksi kieleen muodostuu jatkuvasti uusia sanoja, ja jo käytössä olevien sanojen merkitykset muuttuvat. Jutun ohessa on julkaistu sanavisa, jonka koostamisessa on ollut mukana Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Tarja Heinonen.