Kotuksen uutiset 2020
Etymologista ja kielentutkijasta johtajaksi
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg 60 vuotta.
Ulla-Maija Forsberg täytti 60 vuotta elokuun toisena päivänä 2020. Samalla tuli kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun hän aloitti työnsä Kotimaisten kielten keskuksen johtajana.
Tuttu talo
– Tunsin Kotimaisten kielten keskuksen ja monia Kotuksen työntekijöistä. Kun johtajan paikka tuli hakuun, niin ajattelin että miksipä ei, Ulla-Maija kertoo pestinsä taustoista.
Ulla-Maija on tullut taloon kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli 80-luvulla, jolloin hän aloitti työskentelyn tutkimusavustajana Suomen sanojen alkuperä -hankkeessa. Samaan aikaan hän kirjoitti väitöskirjaa passiivista obinugilaisissa hantin ja mansin kielissä. Väitöksensä jälkeen, vuonna 1989, hänestä tuli Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan päätoimittaja.
– Minulla on tapana sanoa opiskelijoille, että ihminen yleensä kiinnostuu siitä, mitä hän tekee. Itse väittelin syntaksista, mutta kun minut palkattiin Suomen sanojen alkuperä -hankkeeseen ja aloin työskennellä etymologian parissa, kiinnostuin siitäkin nopeasti.
Professori, dekaani ja vararehtori
Ulla-Maijan tie vei sittemmin Helsingin yliopistoon ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professuuriin. Palatessaan Kotimaisten kielten keskukseen vuonna 2016 hän oli ehtinyt toimia myös humanistisen tiedekunnan dekaanina ja yliopiston vararehtorina.
Ulla-Maija kokee, ettei hänen tarvinnut erityisesti pyrkiä kaikkiin tehtäviinsä. Yksi johti monesti toiseen.
– Tiedekuntaneuvosto valitsi minut dekaaniksi ja vararehtoriksi minua pyydettiin. Sen kerran kun varsinaisesti pyrin tehtävään – yliopiston rehtoriksi – minua ei sitten valittukaan, Ulla-Maija sanoo ja naurahtaa.
Johtaja on läsnä
Neljä vuotta on verrattain lyhyt aika, mutta Ulla-Maijan johtajakaudelle on osunut sekä hyviä että huonompia aikoja. Hyvinä hetkinä on rekrytoitu, huonompina aikoina tehtäviä on lopetettu ja talouden kanssa on ollut tiukkaa. Keväällä 2020 iskenyt maailmanlaajuinen pandemia on pakottanut Ulla-Maijan etsimään uusia johtamistapoja.
– Kotimaisten kielten keskuksen johtaminen on erilaista kuin yliopiston johtaminen. Täällä johtaja on lähempänä työntekijöitä ja enemmän läsnä. Sen koronapandemia on tehnyt aika vaikeaksi. Miten olla johtajana läsnä, jos kukaan ei ole läsnä?
Kun työntekijöille suunnattu kysely kertoi, että etätyöt sujuvat useimmilla olosuhteisiin nähden hyvin, pystyi Ulla-Maija rauhoittumaan hieman.
– Nyt olemme tottuneet tähän ja kaikki näyttää toimivan jotenkin. Mutta kuten monet muutkin, kaipaan kahvihuoneen yhteisöllisyyttä.
Parin vuoden takaiset rekrytoinnit olivat Ulla-Maijan mielestä tärkeitä. Hänen johtajakautensa aikana on perustettu useampi tärkeä virka.
– Aina kun taloon tulee uusia ihmisiä, tapahtuu jotain. Olemme saaneet nuorta ja uutta energiaa.
Työuran päätös yliopistolla
Ulla-Maija pitää johtamisesta, ja hän on mielestään myös hyvä siinä. Tälläkin hetkellä iso osa hänen työajastaan kuluu johtamiseen ja hallinnollisiin tehtäviin. Hän on kuitenkin mieleltään ja sydämeltään tutkija, ja fennougristiikka ja leksikografia ovat hänelle sekä työ että harrastus. Ulla-Maija on tutkinut muun muassa unkaria ja mansia, ja parhaillaan hän työstää slangisanakirjaa, jonka on tarkoitus ilmestyä vuonna 2021. Aktiivisen työuransa hän toivoo päättävänsä yliopistolla.
– Viihdyn erittäin hyvin Kotimaisten kielten keskuksessa, mutta koska minulla on johtajakauteni jälkeen vielä muutama työvuosi jäljellä, toivon jääväni eläkkeelle yliopistolta ja siirtyväni emeritusprofessoriksi. Mielelläni ohjaisin vielä muutaman väitöskirjan ja tutkisin mansia, joka on erikoisalaani.
Haastattelu: Bianca Ortiz HolmbergKäännös ruotsista: Risto Uusikoski
Pähkinänkuoressa
Nimi: Ulla-Maija Forsberg (o.s. Kulonen)
Ikä: 60
Kotipaikka: Helsinki
Perhe: aviomies Fredrik Forsberg, aikuinen poika
Asema: professori, johtaja
Ura: tutkimusavustaja Suomen sanojen alkuperä -hankkeessa 1983–1989, etymologisen sanakirjan Suomen sanojen alkuperä päätoimittaja 1989, filosofian tohtori 1989, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1998–, humanistisen tiedekunnan dekaani Helsingin yliopistossa 2007–2009, Helsingin yliopiston vararehtori 2010–2013, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja 2016–
Kiinnostuksen kohteet: musiikki (laulaa kuorossa), dekkarit tv:ssä ja kirjoina
Lukee mielellään: dekkareita ja sanakirjoja