Eskimoista ja inuiteista

Kaikki verkkosisältö ei ole ajantasaista.

Kysymys eskimo-sanan arvolatauksesta ja rasistisuudesta on noussut mediassa esiin viime päivinä. Uutisten mukaan eräs amerikkalainen yhtiö olisi vaihtamassa tämän sanan sisältävän jäätelötuotteen nimen. Samaa pohditaan nyt Suomessa, ja kannattaakin pohtia. On päivänselvää, että tuotteita ei kannata markkinoida nimillä, jotka sisältävät ihmisryhmiin viittavia vanhentuneita ja rasistisiksi koettuja sanoja.

Sosiaalisessa mediassa on herännyt kysymys, miksi Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielikello-lehden sivuilla on edelleen vuonna 2000 julkaistu artikkeli, jossa eskimo-sanaa käytetään. Artikkeli valottaa toisaalta myös nimityksiin liittyvää problematiikkaa, kuten sitä, että näille eri valtioiden pohjoisimmilla alueilla asuville ja samaan kieliryhmään kuuluville kansoille ei ole yhteistä omakielistä nimitystä.

Kielitieteessä näistä kielistä puhutaan edelleen eskimolais-aleuttilaisena kieliperheenä. Yksittäisistä kielistä kannattaa tietysti käyttää niiden omakielisiä nimityksiä. Ja varsinkin, kun puhutaan ihmisistä, on viisasta valita kunkin ryhmän itse käyttämä nimitys (grönlantilainen, inuitti, jupik jne.). Näiden ihmisten niputtaminen yhteen kuuluu menneeseen maailmaan; samalla tavoin on jo parikymmentä vuotta vältetty termiä suomalais-ugrilaiset kansat, joka on ollut samanlainen kielisukulaisuuteen perustuva nimitys.

Kielikellon vanhat sisällöt on aikanaan päätetty pitää kaikkien saatavilla verkossa, ja arkistossa onkin artikkeleita lehden koko historian ajalta eli vuodesta 1968 lähtien. Koska eri-ikäiset artikkelit ovat kaikki verkossa, ei lukija välttämättä tule ajatelleeksi, että osa teksteistä voi olla vanhentuneita: julkaisuvuosi on selvästi mainittu jokaisen artikkelin yhteydessä, mutta juttuja toisinaan luetaan ikään kuin ne sisältäisivät iäti ajatonta tietoa. Harkitsemme, miten suhtaudumme tämän tyyppisiin sisältöihin jatkossa ja pitäisikö niiden julkaisuajankohta tuoda esiin verkkosivuillamme aiempaa selvemmin.

• Kielikello-lehti
  

Lisätietoja

Ulla-Maija Forsberg, johtaja
ulla-maija.forsberg[ät]kotus.fi
0295 333 220

Palaa otsikoihin