Kotus-vinkit
Kansalaiset, pääistujaa valitsemaan!
Kenestä Suomen 13. presidentti?
Ennakkoäänestys vuoden 2024 presidentinvaal(e)issa alkaa 17. tammikuuta. Äänestäjät ratkaisevat, kuka istuu Linnassa eli Presidentinlinnassa seuraavat kuusi vuotta – kuka siis on Suomen tasavallan istuva presidentti.
Mutta miksi vieraalta kalskahtava presidentti? Miksei vaikka esi-istuja tai pääistuja?
Puhutaanko vaalista vai vaaleista? Entä miksi Presidentinlinna kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ja milloin linna on Linna?
- Tasavallan presidentin vaali 2024 (vaalit.fi)
- Vaalimme (Kotuksen teemakoosteet)
- Yksikkö vai monikko: vaali vai vaalit? (Kielitoimiston ohjepankki)
- Alkukirjan: julkisten rakennusten ja toimitilojen nimet (Kielitoimiston ohjepankki)
- Alkukirjain: tapahtumien, kampanjoiden ja teemapäivien nimet (Kielitoimiston ohjepankki)
Istuva presidentti urheilee?
Vallassa olevasta tasavallan presidentistä puhutaan usein istuvana presidenttinä, vaikka presidentti olisikin liikkuvaa laatua: Sauli Niinistö pelaa pipolätkää, Tarja Halonen on harrastanut voimistelua, Martti Ahtisaari oli korismiehiä, Mauno Koivisto lentopalloili, Urho Kekkonen tunnetaan muun muassa hiihtäjänä ja niin edelleen. Myös tämänkertaisissa ehdokkaissa on urheilevaa joukkoa: kävelyssä maailmanmestaruudenkin voittaneen Sari Essayahin lisäksi esimerkiksi Alexander Stubb tiedetään triatlonistiksi ja Olli Rehn jalkapalloilijaksi.
Tasavallan presidentin tehtäviin kuuluu epäilemättä riittävästi muun muassa kokouksissa istumista, mutta ilmauksessa istuva presidentti viitataan toki virassa tai vallassa olemista. Myös sanan presidentti juurilta löytyy istumismerkitys. Sana on muodostettu latinan ’istumista’ merkitsevästä verbistä sedere ja etuliitteestä prae‑, joka tarkoittaa ’edessä’. Presidentti on siis etymologisessa mielessä edessä istuja.
Sana presidentti on kulkeutunut suomen kieleen ruotsin kautta keskiajan Keski-Euroopasta, jossa sen merkitys oli ’puheenjohtaja’. 1800-luvulla sanalle tarjottiin erilaisia suomenkielisiä vastineita, kuten pääistuja, esi-istuja ja esimies.
- Kielitoimiston sanakirja: istua
- Presidentti (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)
- Suomen etymologinen sanakirja: presidentti
Tasavallan presidentti ja presidentit
Kuten Kielitoimiston sanakirja kertoo, presidentti viittaa yhtäältä tasavallan johtajaan. Toisaalta myös eräiden tuomioistuinten puheenjohtajia taikka kansainvälisen kokouksen tai järjestön puheenjohtajaa voidaan kutsua presidentiksi.
Raija Lehtinen arvioi vuonna 1983 Kielikellossa, että puheenjohtaja-sanan
tilalle on vaivihkaa leviämässä sana presidentti. Lehtinen oli pannut merkille, että etenkin
kansainvälisten järjestöjen ja kokousten puheenjohtajia näkee ja kuulee
yhä useammin nimitettävän presidenteiksi, ilmeisesti englanninkielisen
esikuvan vaikutuksesta. Useimmiten voitaisiin suomennoksena käyttää
sanaa puheenjohtaja, toteaa Lehtinen.
Kielitoimiston ohjepankissa kerrotaan, että Suomen kulloisenkin valtionjohtajan virallinen nimike on tasavallan presidentti. Kun tasavallan presidentti luopuu tehtävästään, hän saa käyttää arvonimeä presidentti. Presidenttejä voi siis olla useita, tasavallan presidenttejä vain yksi kerrallaan.
- Kielitoimiston sanakirja: presidentti
- Raija Lehtinen: Presidentti vai puheenjohtaja (Kielikello, 1/1983)
- Alkukirjain: tittelit, oppiarvot, arvonimet (Kielitoimiston ohjepankki)
