Kuppi kuumaa

Kansainvälinen kahvipäivä on 1. lokakuuta.

Kahvipäivä sopii hyvin meille suomalaisille, jotka olemme ahkeraa kahvikansaa. Esimerkiksi Hauholla on sanottu: ”Semmosta kahveen tarttee olla, että sitä kuus kuppia kerrallaaj jua”.

Kahvi (Suomen murteiden sanakirja)

Sana kahvi on peräisin arabian kielestä (qahwa). Se on tarkoittanut alun perin kasvista valmistettua viiniä. Millaisia kielijuttuja Kotuksen asiantuntijat ovat kirjoittaneet tästä nautintoaineesta?

Sotilaskodissa maistuu kahvi. Kuva: Luutnantti P.J. Wiro. Sotamuseo.

Keitetäänkö kahvetta?

Suomen kansan pieniä syntejä on ollut kahvinhimo. [---] Paheksuva suhtautuminen kahvinjuontiin on johtunut paljolti siitä, että kahvi oli ennen ylellisyyttä, kallista tuontitavaraa. Luterilaisuus puolestaan tähdensi kohtuutta kaikissa nautinnoissa. Ei ihme, että kahviin mieltyneet ovat saaneet kuulla olevansa milloin kahvijuoppoja tai kahviratteja, milloin kahvilalleja tai kahvimalluja: ”Kyllähän meirän äitee on sellaanen kahvimallu, jottei paremmasta oo väliä” (Alavus).

Matti Vilppula: Kuppi kuumaa (Kieli-ikkuna, 29.4.2003)

Einekahvi eli aamukahvi Maaningalla. Kuva: Kotuksen arkisto.

Läheskään kaikissa suomen murteissa ei puhuta yleiskielen tapaan kahvista. Monissa murteissa tämä sana esiintyy sellaisissa asuissa, joissa ruotsin kaffe-sanan loppu-e ei ole korvautunut i:llä; vain osassa murteita juodaan siis kahvia, muissa murteissa sen sijaan kahvea, kahvetta, kahveeta ja kahveita. Useissa länsimurteissa esiintyy säilyneenä ruotsin ff, joten murreasut ovat kaffe jne.

Klaus Laalo: Kahvee, kahve, filee ja psyyke. Sekaantuvia taivutustyyppejä (Kielikello, 1/1989)

Kahvimylly vuodelta 1926. Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.

Menneinä vuosikymmeninä eri tahot ovat järjestäneet sanakilpailuja uusien laitteiden tai ilmiöidenkin suomenkielisten nimitysten löytämiseksi. Yhden tällaisen kilpailun järjesti vuonna 1954 Kahvi Oy – Kaffe Ab Paahtimo, markkinointinimeltään OKA-kahvi. Sen tuotanto- ja myyntivalikoimaan kuului kahvin ohella myös teetä, mausteita ja sikuria. Kyseisessä ”keksimiskilpailussa” haettiin uutta sanaa kahvin valmistamiselle. Tuohon aikaanhan puhuttiin kahvin keittämisestä, vaikka kahvia ei nimenomaan sopinut keittämällä keittää.

Riitta Korhonen: Piritetäänpäs kahvit! (Kielikello, 1/2017)

Erilaisia kahveja

Kahville meno ei ole nykyään yhtä yksinkertaista kuin ennen vanhaan, jolloin piti vain valita ”pieni tai iso kahvi”. Nyt pitää tietää esimerkiksi, mikä ero on caffè lattella ja café au lait’lla.

Sari Vaula: Lähdetkö kahville? (Kielikello, 1/2007)

Monille lienee jo tuttu tavallisen kuumana nautittavan kahvin viilennetty versio eli jääkahvi. Tämän kesän kuumin juoma on kuitenkin kylmäuutettu kahvi – ytimekkäämmin kylmäkahvi.

Kylmäkahvi (Kuukauden sana heinäkuussa 2015)

Toimitus: Hanna Hämäläinen

Palaa otsikoihin