Kekri, halloween ja pyhäinpäivä

Mitä kielentutkijat ovat niistä kirjoittaneet?

Kekristä on mainintoja yli viiden sadan vuoden takaa, mutta sanan alkuperästä ei ole varmuutta. Agricola mainitsee kekrin karjalaisten palvomien jumalien joukossa, ja karjansuojelijana kekri tunnetaan monissa myöhemmissäkin kirjoituksissa. Kansan parista tehdyistä muistiinpanoista näkyy, että kekrin päivän vietto on liittynyt monella tapaa maanviljelykseen ja satokauden päättymiseen.

Anneli Hänninen: Kekri ja pyhäinpäivä (3.11.2010)

Mikä onkaan kekritär? Vastauksia löytyy Suomen murteiden sanakirjasta: Esimerkiksi Kiteellä kekrittäriksi on sanottu naisia, jotka kekrin edellä kulkevat kerjäämässä kekrinapua, ”aprakoita”.

Kekritär ja murteiden muita kekri-sanoja SMS:ssa (30.10.2015)

Marraskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää. Miksi pyhäin- eikä pyhienpäivää?

Elina Heikkilä: Pyhäinpäivä vanhainkodissa (marraskuu 2005)

Kotus järjesti 2013 Helsingin kirjamessuilla leikkimielisen kyselyn, jossa sai ehdottaa suomenkielistä sanaa halloweenin rinnalle. Kyselyssä sai rastittaa joko kummitusjuhlan tai kurpitsajuhlan tai ehdottaa kokonaan omaa vaihtoehtoa. Kyselyyn tuli yli 200 vastausta.

Selvästi eniten kannatusta sai kurpitsajuhla (89 vastausta), toiseksi eniten ehdotettiin kummitusjuhlaa (31). Vastaajien omista ehdotuksista yleisin oli perinteisen suomalaisen syysjuhlan nimitys kekri (16). Kekri oli osana myös yksittäisissä sanaehdotuksissa kekriäinen, köyri (yksi kekrin murrevastineista), haamukekri  ja verikekri.

Henna Leskelä ja Suvi Syrjänen: Kurpitsajuhla sai eniten kannatusta halloween-kyselyssä (30.10.2013)

Suurin osa juhla- ja merkkipäivien nimityksistä on yleisnimiä, eli ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: halloween, kekri, pyhäinpäivä.

Juhla- ja merkkipäivien nimet (Kielitoimiston ohjepankki)

Palaa otsikoihin