Lyhyesti Parkinsonin taudista

Maailman Parkinson-päivää vietetään 11. huhtikuuta.

Maailman Parkinson-päivää vietetään vuosittain huhtikuussa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta tästä hitaasti etenevästä liikehäiriösairaudesta.

Duodecimin mukaan Parkinsonin tauti on kolmanneksi yleisin liikehäiriösairaus. Se koskettaa noin 16 000 suomalaista ja heidän läheisiään.

Keskushermoston tauti

Parkinsonismilla tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan keskushermoston tauteja, jotka ilmenevät muun muassa pään ja raajojen vapinana. Parkinsonin tauti määritellään tuntemattomasta syystä johtuvaksi parkinsonismiksi.

Duodecimin Käypä hoito -kirjoituksen mukaan Parkinsonin taudin etenemistä estävää hoitoa ei tunneta, mutta lääkityksen ja kuntoutuksen avulla oireita voidaan lievittää ja vähentää sekä taudin etenemistä hidastaa. Liikunta on keskeinen osa Parkinson-diagnoosin saaneiden kuntoutusta.

CC BY-SA 4.0

James Parkinsonin allekirjoitus Royal Medical Chirurgical Society Obligatory Bookissa vuodelta 1805. Kuva: Whiphistory.

Parkinson kuvasi taudin 1800-luvulla

Parkinsonin tauti ja parkinsonismi ovat hakusanoina Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) verkkosanakirjoissa. Kielitoimiston sanakirjassa ja Suomen etymologisessa sanakirjassa kuvataan tiiviisti, mistä on kyse. Sanakirjoissa kerrotaan myös, miten ja keneltä taudin nimitys on saanut alkunsa.

Parkinsonismi-sana on johdos henkilönnimestä. Englantilainen lääkäri James Parkinson kuvasi taudin vuonna 1817. Hänen nimensä on myöhemmin vakiintunut myös taudin nimeksi.

• Maailman Parkinson-päivä 11.4. pyrkii kasvattamaan tietoisuutta hitaasti etenevästä liikehäiriösairaudesta (Käypä hoito, Duodecim, 11.4.2022).
• Käypä hoito -suositus: Parkinsonin tauti (Duodecim, 28.3.2022).
• Alkukirjain: bakteerit, virukset, taudit ja hoitomenetelmä (Kielitoimiston ohjepankki)
  
• Haku ”parkinson” Kielitoimiston sanakirjasta
  
• Haku ”parkinson” Suomen etymologisesta sanakirjasta
  

Palaa otsikoihin