Kotus-vinkit
”Kas mää olin viäl ihminen silloin”
Ihmisen tie ikäihmiseksi tai jopa vanhukseksi.
Vanhus, ikäihminen, seniorikansalainen. Sananvalinnoilla tuotetaan halutunlaisia merkityksiä. Sananvalinnoilla on merkitystä. Millaisia sanoja valitsemme, kun puhumme ikääntymisestä? Mikä on paras sana? Millaisia mielleyhtymiä liitämme näihin ja muihin niistä sanoista, joilla kuvaamme vanhuutta?
Lokakuun alussa vietetään vanhusten viikkoa. Tämän vuoden teeman ”Tehdään iästä numero” avulla halutaan tuoda iäkkäiden ääntä kuuluviin ja vahvistaa sitä.
Ihmisestä ikäihmiseksi
Vanhus voi särähtää korvaan, ja sanaa voidaan kiertää puhumalla vaikkapa ikäihmisistä. Eero Voutilainen kirjoittaa Kotus-blogissa, kuinka vanhaa ihmistä kuvaava sana on leimaantunut vanhuuden mukana.
Vanheneva ihminen vai vanhus? Vanhusten palvelutalo vai Laskevan auringon talo? Ääritapauksessa vanhuuden rajapyykkiä on oltu viemässä kuvaamaan vasta avuttomana sairaalan sängyssä makaavaa vanhaa ihmistä. Taru Kolehmainen kirjoittaa kolumnissaan alati karkaavasta vanhuudesta.
Matti Vilppula kirjoittaa Kielikellossa 1/2008, että mummon lisäksi myös esimerkiksi sanat äijä, ukko, ämmä ja akka ovat tulleet kielteissävyisiksi, ikäloppua, raihnaista miestä tai naista tarkoittaviksi. ”Kas mää olin viäl ihminen silloin!”, totesi eräs vihtiläinen mummo haikeana.
Vanhuus ja kielenkäyttö
Miten vanhuksista ja vanhuksille puhutaan? Miten kieli vanhuudessa muuttuu ja miksi? Kaarina Hipin, Anne Mäntysen ja Camilla Lindholmin toimittama kirja Vanhuus ja kielenkäyttö (SKS) purkaa yksipuolista kuvaa vanhuudesta.
Teos nostaa esiin tuoreita ja kriittisiä näkökulmia paljon puhuttuihin vanhenemisen, vanhustenhoidon ja kielenkäytön teemoihin. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä keskittyy artikkelissaan asiointikielen rooliin vanhuspalvelujen saavutettavuudessa: vanhuus muovaa kielenkäyttöä ja kielenkäyttö vanhuutta, mutta onko kielellä sijaa vanhuspolitiikassa?
Hei mummo
Minna Pyhälahti kirjoittaa Kotus-blogissa, kuinka mummoilu on suorastaan trendikästä. Mummoilusta on tullut elämäntapa, ja kuka tahansa voi olla vähän mummo.
Toisaalta mummo-sanaa voidaan käyttää myös väheksyvästi. Jenni Viinikka kirjoittaa Kielikellon numerossa 4/2007 mummobuumiin liittyvistä sukupuoleen ja ikään kohdistuvista asenteista.