Romanikieli elää myös digiympäristössä

Verkossa on käytettävissä tietokoneohjelma, joka analysoi Suomen romanikielen kielioppia. Sen nimi on ROMTWOL. Kun siihen kirjoittaa jonkin romanikielen sanamuodon, ohjelma kertoo, millaisista kieliopin palasista sanamuoto koostuu. Ohjelman avulla voi esimerkiksi tarkistaa, onko jokin sanamuoto kirjakielen ja kieliopin mukainen, tai selvittää, mikä taivutusmuoto tekstissä vastaan tullut sanamuoto on.

Kysymys on sääntöpohjaisesta kieliteknologian mallista, automaattisesta morfologisesta jäsentimestä, joka muodostaa tietonsa romanikielen perussanaston ja kieliopin pohjalta. Ohjelman on laatinut Suomen romanikielen tutkija Kimmo Granqvist, joka toimii Helsingin yliopiston romanikielen ja -kulttuurin yliopistonlehtorina.

Romanikielen uuteen kieliteknologiaan pääsee käsiksi Suomen Romaniyhdistyksen verkkosivujen kautta. Sivuille on koottu yhdistyksen omien julkaisujen lisäksi myös linkkejä muualla julkaistuihin materiaaleihin. Uusia julkaistuja juhlittiin 14. helmikuuta 2024 järjestetyssä seminaarissa, jossa ROMTWOL-ohjelman uuden version ohella esiteltiin muun muassa Suomen romanikieltä kielihistorian näkökulmasta käsittelevää teosta, joka sekin on Kimmo Granqvistin kirjoittama.

Suomen Romaniyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Majaniemi ja dosentti Kimmo Granqvist Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa 14. helmikuuta 2024. Kuva: Lotta Jalava, Kotus.

Kieli on vaarassa unohtua

Suomen romanikieli on elänyt pitkään suullisessa käytössä romaniperheissä ja -yhteisössä, joissa se vielä muutama vuosikymmen sitten siirtyi lapsille luonnollista reittiä, korvakuulolta oppien ja romanikieliseen vuorovaikutukseen kasvaen. Nykyisin vain harvat nuoremmat osaavat romanikieltä, ja kielen säilyttämiseksi sitä on alettu elvyttää. Vuonna 2022 ilmestyi Opetushallituksen julkaisema Suomen romanikielen elvytysohjelma toimenpide-esityksineen.

Romaniyhteisölle kysymys kielen elvyttämisestä ei ole ollut itsestäänselvyys, kertoo Suomen Romaniyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Majaniemi. Hän on työssään pohtinut romanien suhdetta kieleensä ja vasta hiljattain itsekin havahtunut kielen merkitykseen kollektiivisen kulttuurisen muistin kantajana. Kielen katoamisesta on yhteisössä suuri huoli, mutta samalla on pelätty kielen menettämistä omalta yhteisöltä valtaväestölle.

Kirjakieleksi saatettua ja kielioppeihin kirjattua kieltä taivutuspäätteineen ei aina hyväksytä samaksi tutuksi kielimuodoksi, joka on opittu suullisena omassa yhteisössä. Puhekieli eroaa kirjoitetusta, aivan kuten suomen kielessäkin, ja puheessa kieli muuttuu jatkuvasti. Osa romaneista kokee oman kielitaitonsa liian heikoksi samaistuakseen kielioppisääntöjen mukaiseen kirjoitettuun kieleen, osa ei ole oppinut käyttämään kieltään kirjallisesti. Niinpä kielioppien ja kirjakielen on koettu edustavan valtaväestön tutkijoiden luomaa kieltä, vaikka kielen kuvaus sekä sanastoissa että kieliopeissa perustuu romanipuhujilta aikanaan koottuihin aineistoihin.

Romanikieltä arjessa

Mikä sitten on oikeaa romanikieltä ja mitä kielimuotoa olisi elvytettävä? Monenlaista, vanhempien taitajien hyvin osaamaa, nuorempien opettelemaa, yhdessä tuotettavaa ja juuri sitä, jonka käyttöön romaniyhteisön jäsenillä on halua ja rohkeutta.

Kun vuorovaikutus koko yhteiskunnassa on siirtynyt suullisen ja kasvokkaisen kielenkäytön lisäksi voimakkaasti verkkoympäristöön ja kirjoitetuksi, sinne luodaan tiloja myös romanikielelle. Päivi Majaniemi ylläpitää Facebookissa Rakka romanes – puhu romania -sivua, jonka tarkoitus on rohkaista romaneja kielensä käyttöön arkipäivän tilanteissa. Sivustolla on esimerkiksi tarjottu päivittäin lyhyitä lauseita ja sanontoja romaniksi.

Kielen käytöllä yhteisössä on merkitystä paitsi kielen säilymisen myös sen uudistamisen kannalta. Sosiaalinen media tarjoaa nykyaikaisia ympäristöjä esimerkiksi yhteiseen pohtimiseen, miten mikäkin asia voitaisiin ilmaista romanikielellä. Romanikielisen sosiaalisen median toteuttaminen onkin kirjattu yhdeksi romanikielen elvytysohjelman toimenpiteistä.

Kohti uusia käyttöalueita ja kieliteknologiaa

Kielen on saatava elää siellä, missä sen käyttäjät ovat, ja siksi sekä kielen digitaaliset käyttöalueet että teknologiset ratkaisut kielen käytön avuksi ovat keskeisiä. Elvytysohjelmassa yhdeksi toimenpiteeksi monien kielen oppimiseen ja oppimateriaaleihin liittyvien toimenpiteiden lisäksi on nostettu romanikielen elvytystyön kielellinen tuki, johon kuuluu vahvasti kieliteknologia.

Kimmo Granqvistilla on haaveita ja suunnitelmia romanikielisen kieliteknologian jatkokehittämiseksi. ROMTWOL-ohjelman pohjalta on tavoitteena tuottaa laajin ja tulevaisuudessa joukkoistamalla karttuva romanikielen sanakirja, joka yhdistää aiempia sanakirjajulkaisuja ja uutta, yhteisön tuottamaa sanastoa.

Toiveissa on kehittää analysaattoriin myös oikolukumoduuli, ja lisäksi romanikielistä puhetta voitaisiin kerätä lahjoitusperiaatteella uusien kieliaineistojen eli korpusten pohjaksi. Myös romanikielen puheteknologian varalle on alustavia suunnitelmia, kun vain aika ja voimat riittäisivät.

Romanikielen elvytyshankkeisiin on tarjolla tukea myös Suomen Kulttuurirahastolta, joka on päättänyt kohdistaa romanikielen tukeen yhteensä miljoona euroa vuosina 2023–2030. Helmikuun 15. päivä julkaistujen säätiön rahoituspäätösten joukossa on useita hankkeita, jotka tähtäävät muun muassa Suomen romanikielen uusien oppimateriaalien valmistamiseen eri ikä- ja taitotasoille.

Lue lisää

• Suomen romanikielen kieliteknologiaa (Suomen Romaniyhdistys)
  
• Verkkojulkaisuja Suomen romanikielestä ja sen kieliteknologiasta (Suomen Romaniyhdistys)
• Suomen romanikielen elvytysohjelma toimenpide-esityksineen (Opetushallitus)

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele