Uhanalaisten puolella -blogissa nostetaan esille vähemmistökielten suojelutyötä. Aiheina ovat muun muassa kielten kehittämis- ja elvytyshankkeet ja -käytännöt sekä kielten elinvoimaisuuden parantaminen. Blogia kirjoittaa pääasiassa Kotuksen vähemmistökielten asiantuntija Lotta Jalava, ja mukana on tekstejä myös vierailevilta kirjoittajilta.
6.2.2024 14.05
Elokuvaa ja mediatuotantoja saamen kielillä
Saame näkyy ja kuuluu alkuperäiskansojen kielten kansainvälisenä vuosikymmenenä.
Kolttasaamelaiset ja koltansaamen kieli eivät talven 2023–2024 jälkeen liene monellekaan enää täysin vieraita. Tästä on kiittäminen Katja Gauriloffin ohjaamaa Je’vida-elokuvaa, joka on saanut ylistäviä arvosteluja ja palkintoja sekä Suomessa että kansainvälisesti. Je’vida on ehdolla helmikuussa 2024 jaettavan elokuvapalkinto Jussin saajaksi sekä parhaana elokuvana että myös kuudessa muussa kategoriassa.
Elokuva kertoo pakkosuomalaistamisesta ja kuvaa yhteyden katkeamista omiin juuriin, kieleen ja kulttuuriin. Tositapahtumiin perustuva teos toimii siten myös lyhyenä oppimääränä saamelaisten historian kipeisiin vaiheisiin ja tulee toivottavasti sellaisena hyödynnetyksi laajasti myös opetuksessa. Ennen kaikkea Je’vida on kuitenkin historian ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva, ja sellaisena se toimii tienraivaajana koltankielisen taiteen ja kulttuurin kehittämisessä.
Suurproduktioita saameksi
Saamenkielisten audiovisuaalisten sisältöjen näkökulmasta 2020-luvun alku vaikuttaa valoisalta, sillä monista suurista maailmanluokan elokuva- ja sarjatuotannoista on julkaistu saamenkielisiä tuotantoja. Disney julkaisi ensimmäisen pohjoissaamenkielisen elokuvaversionsa Jikŋon II, suomeksi – tai oikeastaan englanniksi – Frozen II. Pohjoissaameksi on saatavilla myös japanilaisen animaatiostudio Ghiblin klassikkoaseman saavuttanut elokuva Henkien kätkemä, pohjoissaameksi Chihiro ilmmiid gaskkas.
Myös Ylen kansainvälinen yhteistuotantosarja Muumilaakso kääntyi lopulta kaikille kolmelle Suomessa puhuttavalle saamelaiskielelle: koltaksi Muumlieʹǩǩ, inarinsaameksi Muumileehi ja pohjoissaameksi Mumenvággi. Niinpä muumeja voi seurata sellaisissa tarinoissa kuin Muumstääll da miârrheäppaž (Muumipeikko ja merihevoset koltansaameksi), Tijdár hattâ (Taikurin hattu inarinsaameksi) tai Hattiváhtaid suolu (Hattivattien saari pohjoissaameksi).
Sisältöjä nuorille
Kielen elinvoimaisuuden kannalta on keskeistä, että kielellä on vakaa tilansa osana tiedonvälitystä, viihdettä ja kulttuuritarjontaa. Kieliympäristön ylläpitämiseksi sisältöjä tulee olla tarjolla monipuolisesti, ja niitä tulee tuottaa jatkuvasti lisää. Saamenkielisten uutisten, Ođđasatin, ja lastenohjelma Unna Junnan lisäksi Yleltä on jo pitkään kaivattu lisää säännöllisiä saamenkielisiä sisältöjä etenkin nuorille.
Toiveeseen on vastattu, sillä pian Ylen kouluikäisille suunnatussa Galaxi-nuortenohjelmassa aloittaa kaksi uutta juontajaa, saamelaissiskokset, jotka kuvaavat sisältöä omasta arjestaan ja esiintyvät lisäksi kahdessa erillisessä, vuoden 2024 aikana julkaistavassa pohjoissaamenkielisessä sarjassa: 8 vuodenaikaa ja Poronuoret.
Saamelaisnuoret ja nuoret aikuiset ovat näkyvillä ja kuuluvilla myös audiosisällöissä ja sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Ylen saamenkielisessä Sohkaršohkka-podcastissa (suomeksi Sokerishokki) ja ohjelman sosiaalisen median sisällöissä. Epävirallisempaa mutta aivan yhtä näkyvää saamenkielistä sisältöä löytyy nuorten tuottamana toki myös muualta sosiaalisesta mediasta ja sen eri palveluista.
Saamea somessa. Kuva: Lotta Jalava, Kotus.
Saamen kieli ja kulttuuri pelimaailmassa
Elokuva- ja tv-tuotantojen lisäksi saamen kielet elävät myös pelimaailmassa. Saamelaistutkijat ja -pedagogit ovat viime vuosina kehittäneet useita yhteistyöhankkeita monikielisten saamelaislasten ja -nuorten saamen kielen taidon tukemiseksi heille mieluisissa ja luontevissa ympäristöissä. Yksi esimerkki on mobiilipeli Gávpotfearán (Kaupunkiseikkailu), joka kehitettiin saamen kielten etäopetushankkeessa.
Saamelaisen korkeakoulun Sámi allaskuvlan ja norjalaisen Agderin yliopiston yhteishankkeessa taas on kehitetty saamelaiskulttuuriin liittyviä sisältöjä kansainvälisesti valtavan suosittuun Minecraft-peliin. Pelissä voi muun muassa vierailla Norjan saamelaiskäräjien rakennuksessa ja saamen kielen luokassa, erotella faktoja saamelaismyyteistä, tutkia kulttuuria, kieltä ja historiaa koskevia kysymyksiä sekä rakentaa saamen lipun.
Kansainvälistä huomiota saamelaisaiheet saivat mobiilipelimaailmassa, kun suomalainen Red Stage Entertainment julkaisi vuonna 2022 pohjoissaamenkielisen seikkailupelin Skábma (Kaamos). Pelissä seikkaillaan saamelaisen mytologian maailmassa, ja pelin käsikirjoitus pohjautuu saamelaiseen tarinaperinteeseen.
Tekijöitä ja voimavaroja
Moninaiset audiovisuaaliset tuotannot vaativat saamelaisia ja saamenkielisiä tekijöitä ja valtavasti ammattitaitoa – olivat tuotannot sitten pelillistettyjä oppimateriaaleja, saamelaiskulttuuriin sovellettuja tai saamenkielisiä sisältöjä tai saamelaisaiheiden käsittelyä tai saamenkielisiä äänituotantoja kansainvälisissä suurproduktioissa. Tarvitaan muun muassa kääntäjiä, ääninäyttelijöitä, ohjaajia, käsikirjoittajia, musiikintekijöitä, laulajia sekä kansainvälisten tuotantoryhmien konsultteina toimivia kulttuurin asiantuntijoita. Useat heistä toimivat sivutoimisina tekijöinä muun toimensa ohessa.
Saamelaisyhteisössä on riittänyt voimavaroja tähän kaikkeen, vaikka tekijöiden riittävyyttä onkin epäilty etenkin puhujamäärältään pienempien saamelaiskielten tuotantoja harkittaessa. Tästä näkökulmasta silloin tällöin kuultu ja onneksi vanhanaikaiseksi käyvä ajatus siitä, että suomen kieli olisi liian pieni tai vähäpätöinen johonkin suurena ja kansainvälisenä pidettyyn, on vähintään absurdi.
Saamelaiskielten näkyvyys elokuva- ja mediasisällöissä kertoo siitä, miten saamelaisyhteisön tekemä työ kantaa hedelmää. Se on hieno alku YK:n kansainväliselle alkuperäiskansakielten vuosikymmenelle. Saa nähdä, minne saamelaiskielet ovat yltäneet vuosikymmenen lopulla.
Lue lisää
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele
Ei puheenvuoroja