Mielenkiintona piña colada ja niinku

Käärijän menestys Euroviisuissa pani suomalaiset sekaisin. Vaikka suomen kielen sanotaan usein olevan rajoite kansainvälisyydelle, tällä kertaa kävi toisin. Suomenkielinen Cha cha cha sai lopulta toisen sijan ja keräsi viisujen kansainvälisistä yleisöäänistä suurimman osuuden. Cha cha chasta tuli kaikkien aikojen parhaiten sijoittunut suomenkielinen Euroviisu-kappale.

Lotta Jalava totesi finaaliviikolla Twitterissä:

Tämä on se viikko, kun kaikissa Euroopan maissa ja moniaalla muuallakin eri kieliympäristöissä toimivat ihmiset hoilaavat mukana suomenkielistä laulua! Hurraa! #euroviisut #suomenkieli #niinku

Eri kielitaustoista tulevat ihmiset ovat tosiaan alkaneet laulaa suomeksi. Saksan Euroviisu-edustaja, Lord of the Lost -yhtye äänitti jopa version Cha cha chasta suomen kielellä.

Käärijän energinen viisukappale villitsee suomalaiset siinä missä muunkin maailman. Sanoituksia ymmärtävälle hitistä löytyy kiehtova koukku, kertosäkeessä toistuva niinku-partikkeli. Mitä vanha inhokkisanamme tekee yhtäkkiä maailman huipulla?

Käärijän esitys Euroviisujen semifinaalin kenraaliharjoituksissa Liverpoolissa 8.5.2023. Kuva: Olli Tamminen.

Käärijän kieli esiin: niinku

Niinku-partikkeli esiintyy toistuvasti suomalaisten inhokkisanojen listoilla. Se on spontaanissa puheessa kuitenkin tavanomainen puheen prosessoinnin apuväline samaan tapaan kuin vaikka siis, tota tai ööh.

Radio- ja televisio-ohjelmissa ja muissa spontaania puhetta sisältävissä tallenteissa puheenomaisuudet nousevat esiin eri tavalla kuin kasvokkaisessa keskustelussa. Osasyy on se, että kuulija ei itse osallistu keskustelun rakentamiseen vaan on passiivinen vastaanottaja, joka kuulee keskustelun toisesta näkökulmasta kotisohvalta. Valmiilta vaikuttavassa radiopuheessa niinku kuulostaa valmistelemattomalta, joten sitä on helppo paheksua.

Eräs asiaohjelman kuuntelija kiteyttää kokemuksen Twitterissä seuraavasti:

Onpa ärsyttävää, kun haastateltavan asiantuntijan joka kolmas sana on #niinku.

Käärijän Euroviisu-kappaleen kertosäkeessä niinku-partikkelia käytetään kuitenkin estoitta:

Pidän kaksin käsin kiinni juomista niinku
Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha, ei
En mieti huomista ku tartun tuopista niinku
Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha, ei
Haluun olla sekasin ja vapaa huolista niinku
Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha, ei
Ja mä jatkan kunnes en enää pysy tuolissa niinku

Kielitoimiston sanakirjasta selviää, että niinku-partikkeli on niin- ja kuin-partikkeleiden yhdistelmä. Erikseen kirjoitettuna sitä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavasti:

Merkityksessä ’yhtä’: Niin pian kuin mahdollista.
Merkityksessä ’samoin kuin’: Kalju niin kuin isänsä.

Molemmissa esimerkeissä niin kuin -rakennetta seuraa jatko, jokin muu sana. Käärijän lyriikka on kuitenkin ensisilmäyksellä monimutkaisempaa. Miten niinku-partikkelin käyttö pitäisi tulkita? Pidän kaksin käsin kiinni juomista niinku cha cha cha… Vai: Pidän kaksin käsin kiinni juomista niinku. Cha cha cha cha cha cha…?

Jälkimmäisessä tulkinnassa niinku-partikkeli päättää virkkeen. Sellaista käyttötapaa ei sanakirja tunne. Kappaleessa niinku-sana päättää Käärijän lausuman osuuden ja cha cha cha karjaistaan taustakuoron voimin. Kuulostaa siis siltä kuin niinku olisi ajatuskokonaisuuden loppu. Samaa tulkintaa puoltaa kertosäkeen viimeinen rivi, joka päättyy niinku-partikkeliin ilman cha cha cha -jatkoa.

Useita suomen kielen partikkeleita ja konjunktioita voidaan käyttää loppuasemaisesti (esim. ja, mutta ja että), ja myös niinku-partikkelia voisi tarkastella lähemmin tästä näkökulmasta. En kuitenkaan jatka analyysiä Käärijän niinku-partikkelin käytöstä. Jätettäköön lyriikalle taiteellinen tilansa. Sen sijaan huomion voi kääntää sosiaaliseen mediaan, jossa Euroviisu-kappaleen kuulijat ovat jatkaneet Käärijän tapaista niinku-partikkelin käyttöä innovatiivisesti.

Käärijä-asuiset kivimiehet (Lyhdynkantajat-patsas) Helsingin rautatieasemalla toukokuussa 2023. Kuva: Henna Leskelä.

Ihastuttava niinku

Käärijä-huuman noustessa Cha cha chan kertosäkeestä tuli meemi sosiaalisessa mediassa. Kertosäettä alettiin toistaa ja muokata eri tahoilla omaan viestintään sopivaksi. Aiemmin parjatulle niinku-partikkelillekin löytyi näin uusi areena.

Esimerkiksi Suomen ulkoministeriö kirjoitti Twitterissä ennen finaalia seuraavasti:

Kävi viisuissa miten tahansa, pidämme kaksin käsin kiinni Ruotsin Nato-jäsenyydestä niinku.

Keskustakirjasto Oodi teki oman versionsa lukuteemalla:

Pidän kaksin käsin kiinni kansista niinku
Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha, ei
En mieti huomista ku tartun kirjasta niinku

Suomen luonnonsuojeluliitto meni astetta pidemmälle julkaistessaan Twitterissä kuvan saimaannorppalogostaan Käärijäksi puettuna ja uhanalaisen lajin suojelua tukevat lyriikat.

Kuvakaappaus Suomen luonnonsuojeluliiton twiitistä. Kuva: Helena Nurmikari.

Myös Selkokeskus julkaisi Cha cha chasta oman, selkokielisen versionsa. Siinä niinku-partikkeli on pudotettu kokonaan pois.

Tilaan koko pöydän täyteen juomia
ja tanssin cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha.
En mieti huomista, kun otan kiinni tuopista.
Ja tanssin cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha.
Haluan humaltua ja olla hetken ilman huolia.
Ja tanssin cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha.
Ja mä jatkan siihen asti, että putoan tuolilta.

Pidemmässä, Käärijä-ilmiötä käsittelevässä mielipidekirjoituksessa kappaleesta lainattu niinku kirjoitettiin korostetusti omaksi virkkeekseen:

Onhan tämä ihan toisenlainen satuolento kuin se ”suomalainen mies”, joka on häilynyt pojiksi identifioituvien ihmisten päiden päällä sodanjälkeisen Suomen haamuna. Niinku.

Esimerkit kertovat siitä, että Cha cha chan rytmikäs niinku-partikkelin käyttötapa on huomattu ja siinä on nähty jotain erityistä, kiehtovaa. Sitä on alettu toistaa, ja käyttötapaa on kehitelty edelleen.

Kappaleesta kummunnut inspiraatio ei ole aina rajoittunut niinku-partikkeliin, kuten Twitterissä julkaistu Kansallisgallerian mutta-partikkelilla tehty cha cha cha -tulkinta osoittaa. Kun vastaanotto on tällainen, kannattaa varmasti tehdä Suomen euroviisukappaleet jatkossakin suomeksi.

Kuvakaappaus Kansallisgallerian twiitistä. Kuva: Helena Nurmikari.

Vanha vai uusi niinku?

Suuren yleisön suosikiksi yltänyt suomenkielinen Euroviisu-kappale on ehdottomasti jotain ihan uutta, mutta mahtaako niinku-partikkelin käyttäminen virkkeen lopussa olla vanha vai uusi keksintö?

Etsin vastausta sosiaalisesta mediasta. Niin Lotta Jalavalta lainatussa twiitissä kuin asiantuntijan puhetapaa paheksuvassa twiitissä niinkusta oli tehty hashtag, #niinku. Hashtagia klikkaamalla saa näkyviin muita twiittejä, joissa on sama hashtag. Halusin tarkistaa, onko #niinku-hashtagia käytetty myös ennen viimeisimpiä Euroviisuja. Eräs Twitterin käyttäjä on kirjoittanut vuosia sitten näin:

Huomenta #niinku

Kirjoittajan tarkoitusperiä on mahdoton arvioida, mutta #niinku-hashtag herättää pohtimaan twiitin julkaisuaikaa, joka on hyvin aikaisin, aamuviideltä.

Kielitoimiston sanakirja antaa niin kuin -liittokonjunktiolle aiemmin esitettyjen määritelmien lisäksi myös määritelmän ’ilmausta lieventämässä tai epämääräistämässä’. Tästä käyttötavasta annetaan esimerkiksi seuraava käyttötapa: olisi (vähän noin) niin kuin asiaa. Voisiko #niinku-hashtag olla edellä kuvatulla tavalla pehmentävä elementti?

Eräs keskustelija on julkaissut Twitteriin kuvan koiransa joulukalenterista. Sen oheen hän on kirjoittanut:

Huomenta ja makoisaa joulukuuta, eka luukku avattu ja ikuistettu #niinku

Joulukalenterin avaaminen koiran kanssa ja siitä otettu kuva kertovat joulumielestä ja lemmikin tärkeydestä. Twiitin loppuun kirjoitettu #niinku voisi olla asiasta julkaisemiseen liittyvää häpeää lieventävä, itseironian ilmaisemisen tai hassuttelun keino. Toisaalta kahta #niinku-esimerkkiäni yhdistää huomenten toivotus, joten #niinku voi olla myös spontaaniin aamulla kirjoitteluun liittyvä epämääräistämisen osoitus.

Lyhyen analyysini perusteella vaikuttaa siltä, että niinku-partikkelin käyttö virkkeen tai puheenvuoron lopussa ei ole täysin uusi keksintö, kuten ei todellisuudessa moni muukaan uudelta vaikuttava kielenilmiö. Selvää on kuitenkin, että Käärijä on aloittanut niinku-partikkelin renessanssin.

HELENA NURMIKARI

Kirjoittaja on suomen kielen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.

• Olli Tamminen: Cha cha cha – ei aihetta kyyneliin (Kotus-blogi, 9.5.2023)
• Emmi Moilanen: Saksan viisuedustajalta Käärijä-cover – Solisti laulaa koko kappaleen suomen kielellä! (Iltalehti, 5.5.2023)
  
• Aino Koivisto: Sanomattakin selvää? ”Ja”, ”mutta” ja ”että” puheenvuoron lopussa (Helsingin yliopisto, 2011)
  
• Ulkoministeriön twiitti 12.5.2023
• Keskustakirjasto Oodin twiitti 10.5.2023
• Suomen luonnonsuojeluliiton twiitti 11.5.2023
• Selkokeskuksen twiitti 12.5.2023
• Leena-Maija Rossi: Outo Käärijä tanssii pelon pois (Helsingin Sanomat, 13.5.2023)
• Kielitoimiston sanakirja

Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele