"Suomenkielinen" nimi on jo tavallaan syntynyt, koska nimi lyhennetään usein deffaksi. Sekään ei kerro asiaa tuntemattomalle mitään, mutta on sentään helpommin lausuttava. Minusta hyvä nimi voisi olla rytminsiirtäjä, sillä se, mitä deffalla tehdään on käsittääkseni rytminsiirtoa.

Se on selvästikin hätätahdistin. Mielestäni ei ole tarpeen johtaa suomenkielistä nimeä suoraan englannista. Värinänpoistaja ei kerro maallikolle juuri mitään, sen sijaan tahdistimen ymmärtää jo paljon paremmin.

Eikös tuo vakiintunut nimi ole jo olemassa, eli rytminsiirtolaite? Tuo sana löytyy hakukoneilla jo vaikka mistä.

Minut on monen monta kertaa sairaalassa hoitokielellä jysäytetty rytmiin.

Kannatan sanaa hätätahdistin, joka kuvaa hyvin laitteen käyttötarkoitusta ja -tilannetta maallikollekin.

Suomen lääkäriseura Duodecim haluaa pitäytyä defibrillaattorissa. Kannattaisi harkita uudestaan, koska vaikea sana saattaa jopa haitata julkisissa tiloissa olevien laitteiden käyttöä. Jos maallikkoelvyttäjä ei hätätilanteessa muista sanaa tai saa sitä käänneltyä ulos suustaan, kallisarvoista elvytysaikaa kuluu hukkaan.

Tahdistin riittäisi hyvin. Laitteen käyttötilanne on kuitenkin erilainen kuin pienikokoisen sydämentahdistimen, joka asennetaan erilaisessa tilanteessa, etukäteen päätetyssä leikauksessa potilaan sydämeen.

Tahdistimia voi hyvin olla erikokoisia eri tilanteisiin, aivan samoin kuin muitakin laitteita. Esimerkiksi hiustenkuivaimia on yksilön käsikäyttöisestä lattialla seisovaan kampaamon kuivaimeen.

Palo- ja pelastussanastossa (TSK 33, 2006) sille on jo suomenkielinen nimi, rytminsiirtolaite: http://www.tsk.fi/cgi-bin/netmot.exe?UI=figr&height=161&qfind=rytminsiirtolaite

Sana SYDÄNELVYTIN kertoisi,
mitä voidaan laitteella elvyttää. Joku ehdotti
SÄHKÖELVYTINTÄ, mutta eihän sillä sähköä elvytetä.
DEFFA-sydänelvytin voisi kelvata vieraita kieliä ihannoivillekin.

Laitteen nimeävät nykyisin tutkijat ja insinöörit, jotka kehittävät sen, tai markkinoijat, jotka myyvät sitä ihmisille. Ammattikäytössä toki alan asiantuntijoillakin saattaa olla jotain vaikutusta.

Olisi kovin illusorista kuvitella, että kansa tai sen kielitietoinen etujoukko tai kielenhuolto voisi nimetä laitteita, varsinkaan, jos ne ovat jo laajassa käytössä ja niille on jokseenkin vakiintuneet nimet. Ei tullut autosta hyrysysyä eikä mikroskoopista hitutähystintä.

Lääketieteen alalla Duodecimin sanastotoimikunnalla on oma merkityksensä, mutta ei senkään kantoja oteta Jumalan sanana eikä aina edes tunneta.

Jokainen nimenuudistusyritys aiheuttaa sekaannusta ja epävakaan tilanteen, paitsi jos se jää täysin vaille huomiota. Useimmat sellaiset yritykset epäonnistuvat; silloin ei ole saavutettu mitään myönteistä, mutta kylläkin aiheutettu haittaa.

”Defibrillaattori” on sentään aika tasa-arvoisesti vaikea sana kaikille kansoille, koska se ei ole läpinäkyvä niillekään, jotka tuntevat sen rakenneosat. Rakenteensa ja osiensa merkitysten perusteella se tarkoittaisi kuitujen tai säikeiden poistamisen välinettä, joten englannin, ranskan tms. kielen pohjalta voi päätyä aivan vääriin päätelmiin. Pitää tuntea sanan erityistä historiaa, jotta sen voi hahmottaa muutenkin kuin sanana, jolla nyt vain on tietty merkitys.

P.S. Rytminsiirtolaite on laajempi käsite.

Elvytykseenhän tuota vermettä käytetään.

Ääni hätätahdistimelle.
Tavallinen tahdistin, siis sellainen joka ylläpitää rytmiä on eri asia.
Mutta tahdistin on tämäkin, ”tahdistaa" värisevän sydämen pois tahdittomasta värinästä. Ja sana HÄTÄ korostaa käyttötarkoitusta.

Esitetyt hätätahdistin tai sydänelvytin olisivat selkeitä ja merkitykseltään läpinäkyviä suomen sanoja. Tuo defibrillaattori menee siihen samaan sotkuun demokratian, demagogian, demografian deliriumin, demonologian ja dementian kanssa (eli sopii parhaiten sivistyssanojen sekoittamisella vitsailuun "en nyt muista kun demagogia on iskenyt").

Sanan kuullessani en itennyt mistä puhuttiin. Nyt tiedän, mutta hädässä en taatusti muistaisi. Äkkiä rytminsiirtäjälaite -nimi leviämään!