Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.
20.9.2011 13.31
Kuka vääristää kadunnimiä?
Miksi kartta- ja osoitenimiä käyttävät tahot
eivät hanki aineistoaan virallisista, tarkistetuista ja
ajantasaisista lähteistä?
Googlen karttaan on Pohjoisesplanadin
Mikonkadun ja Kluuvikadun välisen osuuden nimeksi
ilmestynyt yllättäen ja virheellisesti Pohjoinen Stadiontie.
Espoon Tuomarilassa on Puistotien nimi vaihdettu Googlen karttoihin
Pätkätieksi. Tämäkään nimi ei ole
virallinen, mutta jostain kumman syystä se on päätynyt
myös navigaattoreihin. Siitä päätellen virhe on
voinut levitä laajemmallekin.
Espoon Vehkasaarentien nimi oli oikein
vielä Tom Tom -navigaattorin vanhassa kartassa, mutta
päivityksen yhteydessä siitä oli tullut Vehkalantie,
minkä vuoksi navigaattoria käyttäneellä kävijällä
oli vaikeuksia löytää perille. Kartantoimittaja tässä
tapauksessa on maailmanlaajuisesti toimiva Tele-Atlas, jolta myös
Google saa aineistonsa.
Vastaavantyyppistä
”omatoimisuutta” on ilmennyt Fonectan puhelinluetteloiden
kartoissa. Ne ovat yksityisten kartantuottajien karttoja, mutta moni
on tottunut pitämään niitä virallisina ja
olettaa, että niiden paikan- ja kadunnimet ovat oikein.
Yllättäen karttoihin on kuitenkin ilmaantunut
Maanmittauslaitoksen tarkistetuista peruskartoista ja kuntien
opaskartoista poikkeavia nimiä, joita on poimittu Wikipedian
sivuilta.
Kysymys kuuluu, mistä Tele-Atlas ja
jotkut muut yksityiset kartantuottajat hankkivat Suomea koskevat
tietonsa. Kuka tuottaa virheellistä nimistöä nettiin?
Miksi kartta- ja osoitenimiä käyttävät tahot
eivät hanki aineistoaan virallisista, tarkistetuista ja
ajantasaisista lähteistä?
Kartta- ja osoitenimillä on
keskeinen merkitys postin- ja tavarankuljetuksessa ja erilaisissa
hätätilanteissa. Kuka ottaa vastuun, jos ambulanssi
ohjautuu harhaan ja ihmishenki on vaarassa avun viivästymisen
takia?
SIRKKA PAIKKALA JA LEILA MATTFOLK
Kirjoittajat ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuoltajia.
Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele
Painetut peruskartat yms. maksavat maltaita, ja jos vastaavan aineiston haluaa yrityskäyttöön digimuodossa, pitää varmaan maksaa lisäksi hunajaa ja mansikoita. Ja kuinkahan usein se pitäisikään tehdä? Nykyisin kartta saattaa vanhentua hyvinkin nopeasti, kun rakennetaan uusia teitä, asuinalueita jne.
Pitäisikin kysyä, miksi Maanmittauslaitoksen tuottama, siis julkisin varoin tuotettu, aineisto ei ole niin kansalaisten kuin yritystenkin vapaassa käytössä maksutta. EU on kai ajanut sellaista linjaa jo pitkään. Siihen alkaa kohta olla pikku pakko, koska ilmaistieto on kova haastaja.
Kokonaan eri juttu sitten on, että nimistöjutut ovat muuttumassa vähän turhaksi puuhasteluksi. Navigaattori ei ihan vielä ole samanlainen jokamiehen itsestäänselvä varuste kuin kännykkä, mutta kohta on. Ja navigoida voi koordinaateilla, ei siihen nimiä tarvita. Aika halvallakin laitteella saa jo paikannuksen muutamien metrien tarkkuudella. Kun lähitulevaisuuden ambulanssi kiitää kohti potilasta, se käyttää omia paikkatietojaan, potilaan paikkatietoja ja reittitietoja - ilman nimiä.
(Tekee mieli vielä lisätä, että ei nimistöasioissa ennen ole hirveästi ambulanssia, potilasta ja ihmishenkeä ajateltu. Nimistönsuunnittelijat ovat vedelleet hatuistaan "teemanimiä" jopa niin että pienen kaupungin kokoisella alueella liki kaikki nimet muistuttavat toisiaan, on Hirvikujaa, Sarvikujaa, Sarvaskujaa, Hirvikatua, Hirvaspolkua jne.)
Tai miksi moniosaiset katujen nimet alkavat aina isolla kirjaimella? Sattumoisin olen ollut "alan hommissa" ja tapasin erään asioista omalta osaltaan vastanneen britin. Hänen mielestään se oli "juhlavampaa" -- toisin sanoin ei halunnut koskea purkkakoodiin, joka kyseisen muutoksen teki kaikille merkkijonoille.
Hänen mielestään englannissa asia hoidetaan oikein eikä nähnyt yhtäläisyyttä sen välillä, että kartoissa olisi "the Big ben", koska sehän olisi ilmiselvästi väärin.